Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren perukirjoja 1902-11

    Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä. 

    Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25
    http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519

    Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38
    http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153

    Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, k. 19.5.1904 Halkovaara no 47
    http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76953205
    (lisää…)

  • Laitasaaren esineistöä – kilpa-ajoreki

    Kilpa-ajoreki

    Kilpa-ajoreki

    Lahjoittanut Emmi Hartikka (Hartikka no 3). Emmi oli Muhoksen ensimmäinen sairaanhoitaja ja oikealta nimeltään Margareta Emilia Hyvönen (s. 1.8.1887 Oulu), puoliso Heino Polvinen. Heino oli Hartikan työmies ja pariskunta peri talon kun lapseton isäntäpari kuoli.

    Yhden hengen istuttava kevytrakenteinen kilpareki. Istuin etuosastaan korkeampi. Istuin muotoiltu hajareisin istuttavaksi. Jalaksiin asennettu jarrut, jalaksien kärjissä lenkit aisojen kiinnitykseen.

    Istuin ja jalakset puuta. Jalakset raudoitettu. Istuimen runko metallia.

    Jalasten pit. 115 cm, lev. 5 cm. Korkeus 88 cm. Istuimen pit. 72 cm, lev. 35 cm. 1

    P.S. Monessakohan Laitasaaren talossa oli tällainen kilpa-ajoreki? Muistaako kukaan kotitalossaan olleen? Pippa muistelee jääraveja tässä artikkelissa, samoin Kalevi talviurheilua käsittelevässä jutussa. Laitasaaren Veto järjesti jääriehan useana vuotena – milloinhan mahtoi olla viimeisin hoijakka Seurojentalon kohdalla?

  • Jouluisia tarinoita sivustollamme

    Tiernapojat 1950-luvun puolivälissä

    Paljon on jo kertynyt sivustollemme jouluaiheisia artikkeleja! Klikkaa kuvaa niin näet keitä siinä on!

    Pääset lukemaan ne kaikki tämän linkin kautta. Tulostuvasta listasta artikkelien otsikkoja klikkaamalla aukeaa ko. tarina. 

    *** Näiden myötä toivotamme rauhallista joulua kaikille lukijoillemme! ***

  • Aku pakinoi – Odottamaton joululahja (1948)

    G.A. Ala-Kojolan kirjoituskone

    Perheenisä ei yleensä odota joululahjoja. Hän pelkää sellaisia. Kylmin värein hän ajattelee, minkä iloisen (?) säväyksen hänen rakkaansa ovat tukipylväälleen keksineet – sekä vielä toisilleen. Enemmän kuin hillitysti hän suhtautuu ympäristönsä jouluiloon.

    Miksikäkö niin?

    Siksipä niin, että hyvin pian perheenisä saa pelottavan tukon laskuja, jotka nekin voivat joutua – juuri joululahjaksi. Niiden mukana on tavallisesti lasku hänenkin lahjastaan, jonka perhe on hänelle hankkinut kaikessa alttiudessaan. Joululahjan saajan ei sovi kuitenkaan olla tyytymätön. Se olisi kiittämätöntä. Täytyy vain olla iloinen, että on tullut oltua sikäli kiltti, että pukkisetä on muistanut…

    (lisää…)

  • Ilmari Kianto Laitasaaressa (1939)

    Ilmari Kianto ja Turjanlinna

    Ilmari Kianto ja Turjanlinna Suomussalmella. Rakennus sijaitsi Kiantajärven Niskaselän pohjoisrannalla vastapäätä Ämmänsaarta.

    15 p. joulukuuta 1939 pilkkopimeänä iltana raahasi minut Muhoksen Majatalosta Suvelan suurruhtinas tarjoten kotonaan päivällisen ja kahvin avec? 1 

    Oikeastaan ei minusta näinä päivinä ole mihinkään varsinaiseen seuraan, sillä ajatuksissani askartelee joka päivä vain yksi ainoa asia tai kysymys: ovatko ryssät Suomussalmella polttaneet minun komean Turjanlinnani, jonka jätin 7 p. jouluk. kovan taistelun käydessä taloni takametsissä?

    (lisää…)