Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Pappilat paketissa

    Loppukiri tuotti tulosta ja saimme viime hetkellä valmiiksi myös Viinikan no 33 eli Alapappilan asujaimistot. Myös pappilan eli Koortilan no 34 historiikkia tarkennettiin ja lisättiin lähdelinkkejä.

    Aika hieno ”tähtirivi” on jo vasemmassa valikossa. Kiitos Lea, Sari ja Ritva!

    Näin kevään kunniaksi artikkelikuvana ovat (tulevat) rovasti ja ruustinna simaa hörppimässä! Alapappilan kuvaa etsimme ja kysyimme sitä kirkkoherranvirastostakin, mutta ei löytynyt. Harmi!

  • Muistoja Rovan pysäkistä

    Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Rovan pysäkki.

    Pekka Karppila:

    1960-luvun alussa Rovan pysäkillä tuli vierailtua, koska siellä olivat pysäkinhoitaja Toivo Langin ja vaimonsa Anna-Liisan lapset Ritva ja Risto. Siskoni Riitan kanssa siellä tuli käytyä leikkimässä ja samalla ihmettelemässä suuria vetureita ja junia. Pysäkin ympäristö oli hyvin hoidettu kuten leikattu nurmikkoalue hopeapajuineen. Asemarakennuksen lisäksi pihapiirissä olivat ulkorakennus, sauna, maakellari ja wc-rakennus asiakkaille (miehille ja naisille erilliset). Kaivo oli lähellä saunaa. Vuosituhannen alussa paikalla oli vain pensaiden seassa tuo kaivo ja maakellari.

    1960-luvun loppupuolella pysäkki taisi muuttua miehittämättömäksi. Resiinavarasto paloi joskus 1970-luvulla, pari resiinaa siinä taisi mennä, ehkä muutakin tavaraa. 1975 kevättalvella nousimme minä ja Arolan Kalevi vielä lättähattuun tuolta pysäkiltä, olimme palaamassa viikonloppulomalta armeijasta ja suuntana Oulu. Henkilöliikenne taisi loppua paria vuotta myöhemmin.

    Pentti Lohela: (lisää…)

  • Laitasaaren historiasivusto 7 vuotta

    Kuka olisi aloittaessa uskonut? Olisimmeko ryhtyneet urakkaan, jos olisimme tienneet kuinka kauan tässä menee? Paljon on tarvittu kylähulluutta jotta tähän on päästy! Sivusto avattiin 22.3.2012 – lue Jaana Hietalan kirjoittama artikkeli tästä.

    Seitsemässä vuodessa olemme kirjoittaneet

    • historiikit vasemmalla listatuista taloista (myös lohkotut mukaanlukien) – tähdellä (*) merkityt ovat valmiit ja miinuksella () vielä keskeneräisiä – ks. historiikkiartikkelit
    • sivuja yhteensä 429 kpl (talosivut ja niiden kuva- ja apusivut)
    • artikkeleja 722 kpl (etusivulla näkyvät tarinat – kaikki listattuina aakkosjärjestyksessä täällä – klikkaa linkkiä)
    • valokuvia 1.772 kpl (muistathan ettei sivuston kuvia saa käyttää ilman lupaa, niinkuin ei tekstejäkään jotka ovat tekijänoikeudenalaista materiaalia).

    (lisää…)

  • Etsintäkuulutus – Viskaalin tuulimylly

    Etsitään valokuvia Viskaalin tuulimyllystä siltä ajalta kun se oli Laitasaaressa. Tuulimyllyä ollaan korjaamassa kevään-kesän aikana ja etenkin jalkaosasta olisi hyvä saada kuva. Mylly on ollut ns. varvasmylly ja todennäköisesti hyvin samankaltainen kuin Lumijoella oleva Kyrön mylly (klikkaa linkkiä niin näet kuvan).

    Jaakko Kauppila (s. 1861) osti Viskaalin tilan v. 1920 sen edellisiltä omistajilta eli Timosilta jotka jäivät pariksi vuodeksi huonemiehiksi taloon. Timoset muuttivat Hailuotoon.

    Jaakko Kauppila siirsi myllyn Viskaaliin. Turkansaaresta saadun tiedon mukaan se on alunperin Erkkolan tilalta ja rakennettu 1850-luvulla.

    Jaakko Kauppila oli rikas mies – hän tuli Oulujoelta, jossa omisti myös Värtön tilan (240 ha) ja Kiviniemen Leimolan tilan (600 ha). Viskaali oli kooltaan silloin 350 ha. Hänen poikansa Paavo Kauppila (s. 1908) myi tilan Oulun Seudun keinosiemennysyhdistykselle 1962 ja ilmeisesti lahjoitti tuulimyllyn tarpeettomana Turkansaareen.

  • Porinoita Pirttijärveltä – osa 2

    Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

    Pirttijärvellä on ollut asutusta kauan. Eräs puukuppi löytyi järven pohjasta. Siinä kupissa oli kaiverrustyyli sellainen, että sitä tyyliä käytettiin ensi kerran noin 350 vuotta sitten, eli kauan on tällä paikalla asuttu tai ollut jotain toimintaa, liikkunut metsästäjiä, kalastajia jne. Se kuppi meni museoon, piti kuljettaa vesiastiassa; kuppi meni palasiksi kun se järven pohjasta nostettiin. Museomies aikoi koota sen kupin, ei luvannut sitä takaisin Eskolle, kuuluu muinaismuistolain piiriin. Museomies oli tutkija Pertti Koivisto.

    Eskon pihapiirissä on kuusi, joka on istutettu vuonna 1935, käsi ei enää yllä ympäri. Eskon sisar syntyi silloin ja äiti Laina sen istutti.

    (lisää…)