Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Porinoita Pirttijärveltä – osa 4

    Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

    Veljekset Suorsan Matin kanssa

    Leipivaaran Kustu oli erikoinen persoona (Iisakki Kustaa Iisakinpoika Leipivaara, s. 4.11.1895 Ylikiiminki). Kustu asui siellä mihin taloon se sattui menemään. Kamppeitaan hän piti Koistinahon riihessä. Sanoi asuneensa poikasena Kutuahossa. Sillä ei ollut kotia missään, joten se kulki taloissa, oli käsistään kätevä ja teki hommia. Toinen jalka sillä oli huono. Hän taisi kuolla vuonna 1972, ylikiiminkiläisiä syntyjään. Hän oli värikäs persoona, oli saanut liikanimen lääkäri Borg, kun keitti nuorena niin hyvää pontikkaa. Kun se tuli pirttiin, sanottiin että lääkäri Borgko sieltä tulee.

    (lisää…)

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat

    Kylähistoriakirjat 1 ja 2
    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 (301 s.) – loppuunmyyty – toinen päivitetty painos, jossa myös kantatilat, tehdään kun ehditään / jaksetaan
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulun sekä niistä lohkotut tilat (532 s.) – kirjoja on vielä jäljellä
    • 3. kirja tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) julkaistaan keväällä 2022
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • 40 eur/kpl
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Hintoihin lisätään mahd. postituskulut. Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta Laitasaaresta tai Sarilta Muhokselta. Tilauslomakkeen löydät täältä

    Kolmoskirjan taitto aloitettiin huhtikuussa 2021 kun viimeinen tilahistoriikki saatiin valmiiksi. Taitto oli tauolla kesän ajan Soljan työkiireiden vuoksi. Taittoa jatkettiin lokakuussa ja on nyt (14.3.2022) valmis: yhteensä 646 sivua. Kirja on oikoluettu ja materiaali on lähetetty painoon  viikolla 11.

    Jäsenlomake on toistaiseksi pois käytöstä – emme ota nyt uusia jäseniä yhdistykseen.

  • Runoilija Salli Lundin elämästä näytelmä

    Kirjailija Salli Lund (o.s. Mäkelä)

    Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto jakoi 17.5. Tyrnävällä Hannuksen piilopirtissä järjestetyssä vuosijuhlassaan apurahoina, palkintona ja taidelahjoituksena yhteensä 690.000 euroa.

    Apurahoja myönnettiin yhteensä 55 hakijalle. Apurahahakemuksia Kulttuurirahasto vastaanotti yhteensä 560. Apurahojen lisäksi myönnettiin 15.000 euron palkinto ja taidelahjoitus.

    Teatteri-ilmaisun ohjaaja Niina Aho ja työryhmä, Oulu: runoilija Salli Lundin elämästä kertovan näytelmäproduktion toteuttamiseen 12.000 euroa.

    Lue lisää Salli Lundista täältä. Kaikki Sallin kirjoitukset sivustollamme löydät tämän linkin kautta. Jäämme innolla odottamaan näytelmää! 1

  • Taksa asianomaisille kestikievareille Oulun läänissä (1911)

    Kosula 1785

    Kosulan kestikievaria pidettiin vuoteen 1927 asti. Ensimmäiset maininnat Laitasaaren kestikievareista ovat 1760-luvulta Kestistä no 35.

    Ylin kestikievarin taksa Oulun seudulla, suluissa alin, punaisella Muhoksen taksat (Hyrkkään kestikievari 1913)

    1 ruoka-ateria, lämmintä ruokaa 2 mk (75 p) 1,10 mk
    1 ruoka-ateria, kuivaa ruokaa 1 mk (50 p) 1 mk

    1 litra maitoa 30 p (15 p) 10 p
    1 litra piimää 15 p (5 p) 10 p
    1 kilo voita 3,50 mk (2,50 mk) 3 mk

    (lisää…)

  • Porinoita Pirttijärveltä – osa 3

    Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

    Pirttijärven tientekijöitä (1956)

    Tie Tuppelaan valmistui vuonna 1962 tuohon Lammin risteykseen. Siitä pääsi tänne jotenkin hevosella, mutta huono se oli. Olen myöhemmin ihmetellyt, miten sitä näki mennä kouluun syksyllä, kun ei tietä ollut, taivaalle katsomalla jotenkin näki. Tie oli Tuppelankankaan risteykseen asti. Sitä tehtiin hevospelillä monta vuotta. Muhoksen tiellä, Korilan kankaalla kun ne vuonna 1957 oikaisi sen mutkan, niin sisaren mies sahasi sen metsän siellä. Yksi petäjistä oli 82 cm halkaisijaltaan ja se kaadettiin justeerilla. Minäkin oli siellä poikana hommissa ja parkkailin pikkupöllejä.

    (lisää…)