Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Elämää virtaan usein verrataan
ja ajan kuohupäissä laulut viihtyy.
Mä vertaan eloani puroon vaan
mi kallioita väistäin yhä siirtyy.
Se myödänteessä juoksuun riehahtaa,
putoukseen ryöhyy riemun kuohupäissä.
Taas kivikkoista tietään taivaltaa
ja hypähdellen pursuu pajukoissa.
Pimeä uomasi jos puro lie
kun öinen hetki taipaleesi valtaa –
aamulla avartuu ja aukee tie,
solisten riennät aurinkoista santaa…
– Salli Lund (Virta vierii, 1950)
Kokosin Hartikka-Rintamäessä olleen lohipäiväkirjan lukemia. Ikävä kyllä vanhemmat päiväkirjat ovat joutuneet hukkaan. Klikkaa kaaviota isommaksi niin näet luvut paremmin. Kossi = yhden merivuoden ikäinen kudulle palaava lohi (lähes aina koiras). Viimeinen päivä = syyskesän viimeinen päivä jolloin pato on koettu. 1
Kaiku-lehti kirjoittaa Oulussa toukokuussa 1897 2
Oulujoen lohenpyyntiyhtiö myi kaikki Oulujoesta ensi kesänä pyyntiaikana saatavat 4 1/2 kiloa painavammat lohet siten, että kauppias Wladimir Barakoff Pietarista on saanut Raatin padolla pyydetyt ja Mikael Barakoff Muhoksen padolla pyydetyt lohet. Kuitenkin yhteensä 500 kiloa Raatin ja 100 kiloa Muhoksen padolla on varattu yksityisille ja myydään ne huutokaupalla, jos ostajia ilmaantuu. Lohenpyynti alkaa kesäkuun keskipaikoilla. Irtonaisten tukkien lauttausaika loppuu nimittäin 12 pnä ja tukkilauttain laskemisaika 15 pnä kesäkuuta, jonka jälkeen lohen pyyntöön ryhdytään.
Lohiyhtiö antoi ostajalle samaan hintaan suolat, ammeet ja kuljetuksen laivaan salmeen tahi Ouluun rautatieasemalle Ei siis kannata monen köyhemmän oululaisen tänä vuonnakaan lohen päätä kattilaan panna. 3
Kylämme kuuluu Muhoksen suureen ja komeaan kuntaa, Laitasaaren kylään, mutta asumme kuitenkin Utajärvellä, vieläpä muutaman kilometrin etäisyydellä Utajärven kirkonkylästä Utosjoen varressa. Kyläämme voisi nimittää Utoskyläksi, mutta ylempänä oleva Utajärveen kuuluva Utoskylä on sen nimen jo vienyt.
Muhoksella kuuluvat kutsuvan meitä ”Koivumäen alamaisiksi” kun hän on jonkinlaisena piirimiehenä ja kuuluu tarjoilleenkin muhoslaisille urakkaa, että hän hoitaa kylänsä köyhät, kun saa kantaa verot täältä meiltä. Koivumäki on mukava mies muuten, mutta huiskii toisessa kunnassa kunnallisena ulosottomiehenä, joten on vähän niinkuin uskoton kotikyläänsä kohtaan siinä suhteessa.
Eilen kuoli kotonaan Muhoksen Laitasaaren Ylikosulassa maanviljelijä Jaakko Kinnula 64. ikävuodellaan.
Maanviljelijä Kinnula oli syntynyt Oulujoen Ylikinnulassa. Mieheksi vartuttuaan lähti hän Australiaan, jossa oli noin 5 vuotta. Sieltä palattuaan ja mentyään naimisiin talontytär Johanna Kokon kanssa, osti hän apeltaan Ylikosusen ja Niemen tilat Muhoksen Laitasaaresta. Tiloja, jotka olivat yhdysviljelyksessä, kunnosti maanviljelijä Kinnula huomattavasti sekä maiden että rakennusten puolesta.
Majatalo oli tilalla noin 30 vuotta, aina siihen saakka kun rautatien takia majatalon pito lopetettiin.
Lue koko artikkeli tämän linkin kautta, avautuu uuteen ikkunaan.
Jutussa mainitusta käsirysystä, jonka vuoksi Laitasaari pääsi ensimmäisen kerran ns. aikakirjoihin, tässä tapauksessa käräjäpöytäkirjoihin, voit lukea tästä artikkelista.