Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kesämatkoilta (1920)

    Lorelei istui Muhoksen Ketolan rantatörmällä tuuhean koivun ja männyn suojassa lueskellen Keski-Pohjanmaan kuulumisia ja samalla seuraten Oulujokea edestakaisin soljahtelevia kapeita veneitä soutajineen. Illan tyneessä, Pyhäkosken etäistä pauhua kuunnellessa, kuuluu Oulua soutavien veneistä pohjoispohjalaisia lauluja. Usein ne katkeavatkin laulajan huomatessa rantatörmällä istuvan oudon Lorelein. Koskelta päin kulkevan veneen kuljettaa voimakas virta helposti mukanaan, voipa se tehdä pienen kepposenkin, pyörähyttää ympäri koko kulkuneuvon ja herättää satujen saarille unhottuneen soutajan, mutta pian sitten jatkuukin keskeytynyt laulu – ”elää ja kuolla mielin Pohjolassa” !

    Ranta-Holapan, Koivulan ja Ketolan kesävieraat astelivat reippaasti, hilpein mielin eväskontteineen yhteiselle huviretkelle Leppiniemeen. Sinne johtavasta tiestä ei ole matkailijayhdistys ensinkään huolehtinut, mutta luonto on itse laatinut sen mahdollisimman vaihtelevaksi, johtaen kulkijat kylätieltä hopeisen sammalmetsän kautta kivikkopoluille ja sieltä Sattulaan.

    (lisää…)

  • Muhoksen lauluseura (1920)

    Museovirasto avasi 14.12.2020 yli 200 000 kokoelmakuvaa painolaatuisina vapaaseen käyttöön – kuvia voi hakea tästä esim. paikannimellä. Sieltä tämäkin upea kuva on peräisin. Aiemmin sen näyttökuva oli postimerkin kokoinen josta ei saanut mitään selvää. Kuvien hankkiminen Museovirastolta olisi maksanut kymmeniä euroja, siihen ei seuralla ollut mahdollisuutta. Huom! Kaikki kesällä julkaistavat artikkelit on ajastettu jo kevättalvella.

    Kuva on otettu vuonna 1920, mutta minkä talon edessä, ei tiedetä. Takana Pielisjärveltä Muhokselle vuonna 1915 tullut lukkari-urkuri, kanttori Juho E. Nurmi – lue hänen perheestään tästä. 

    (lisää…)

  • Purje

    Olen vesien äärillä syntynyt
    ja viihtynyt tyvenen puolla.
    Kuutamokujia katsellut
    ja keikkunut tuulissa tuolla.

    Muistatko, poikani muinoinen,
    purje kun tuulessa liiti.
    Vain oli purje se mieluinen
    joka illalla luokseni kiiti.

    Kauaksi tyttösi entinen
    tuulien purressa kiikkui…
    Vieläkin kuohussa läntisen
    muistelut vesillä liikkui.

    – Salli Lund (Virta vierii, 1971)

  • Koivikosta vuonna 1894 valmistuneet

    Laitasaari-Seuran vanhin luokkakuva – sama kuva on myös Apajan arkistossa, klikkaa kuvaa suuremmaksi. Muistathan että kuvien kopiointi sivustoltamme on kielletty.

    Koivikon yksivuotisessa meijerikoulussa pidettiin tutkinto 15 pnä tätä kuuta. Päästötodistuksen saivat seuraavat neljä oppilasta: talontyttäret Kaisa Apaja Muhokselta, Lydia Komulainen Sotkamosta ja Olga Haapala Sievistä sekä torpantytär Elsa Komulainen Sotkamosta.

    Tutkinnossa oli läsnä maanviljelyshallituksen yli-inspehtori A W Sjöström, Oulun läänin Talousseuran meijerikoululle määräämä tarkastaja, puustellein tarkastaja G W Ungern sekä joukko muuta yleisöä lähiseudulta. 1

    (lisää…)

  • Maanviljelijä Aappo Keränen 60-vuotias (1935)

    Aappo Keränen kuvassa oikealla – sukulaisten tunnistus. Keskimmäinen mies tuntematon. 1910-luvun alku. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

    Tänään täyttää maanviljelijä Aappo Keränen Muhoksella 60 vuotta. Maanviljelijä Keränen on nuoresta lähtien harrastanut kaikkea yhteistä hyvää tarkoittavaa edistystä ja ollut mukana asioita toimeenpantaessa ensimmäisten joukossa. Oli perustamassa Muhoksen nuorisoseuraa ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana, ollen pitkät ajat seuran johtotoimissa ja edelleenkin kuuluu niihin enemmän harvoihin vanhan polven nuorisoseuratyöntekijöihin, joka oikealla tavalla suhtautuu tähän nuorison valistusliikkeeseen.

    Oli oppilaana Limingan kansanopistossa 1 sen neljännellä vuosijaksolla ja joutui edelleen varsinaisen ammattinsa sivussa, jossa hän on tunnettu valistuneesti ajan kehitystä seuraavaksi, olemaan miltei kaikkien paikkakunnan yhteisyritysten perustamistoimissa ja niiden joukossa, kuten maamiesseuran, osuuskuntien, kalastusyhtymän y.m. joista yksityiskohtainen luettelo paisuisi erittäin pitkäksi. Mainittakoon kuitenkin vielä, että suojeluskuntatyössä hän on ollut esimerkillisesti mukana.

    (lisää…)