Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Maanviljelijä Aappo Keränen 60-vuotias (1935)

    Pappilassa työn touhussa

    Aappo Keränen kuvassa oikealla – sukulaisten tunnistus. Keskimmäinen mies tuntematon. 1910-luvun alku. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

    Tänään täyttää maanviljelijä Aappo Keränen Muhoksella 60 vuotta. Maanviljelijä Keränen on nuoresta lähtien harrastanut kaikkea yhteistä hyvää tarkoittavaa edistystä ja ollut mukana asioita toimeenpantaessa ensimmäisten joukossa. Oli perustamassa Muhoksen nuorisoseuraa ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana, ollen pitkät ajat seuran johtotoimissa ja edelleenkin kuuluu niihin enemmän harvoihin vanhan polven nuorisoseuratyöntekijöihin, joka oikealla tavalla suhtautuu tähän nuorison valistusliikkeeseen.

    Oli oppilaana Limingan kansanopistossa 1 sen neljännellä vuosijaksolla ja joutui edelleen varsinaisen ammattinsa sivussa, jossa hän on tunnettu valistuneesti ajan kehitystä seuraavaksi, olemaan miltei kaikkien paikkakunnan yhteisyritysten perustamistoimissa ja niiden joukossa, kuten maamiesseuran, osuuskuntien, kalastusyhtymän y.m. joista yksityiskohtainen luettelo paisuisi erittäin pitkäksi. Mainittakoon kuitenkin vielä, että suojeluskuntatyössä hän on ollut esimerkillisesti mukana.

    (lisää…)

  • Näky

    Rentukoita purossa

    Elämää virtaan usein verrataan
    ja ajan kuohupäissä laulut viihtyy.
    Mä vertaan eloani puroon vaan
    mi kallioita väistäin yhä siirtyy.

    Se myödänteessä juoksuun riehahtaa,
    putoukseen ryöhyy riemun kuohupäissä.
    Taas kivikkoista tietään taivaltaa
    ja hypähdellen pursuu pajukoissa.

    Pimeä uomasi jos puro lie
    kun öinen hetki taipaleesi valtaa –
    aamulla avartuu ja aukee tie,
    solisten riennät aurinkoista santaa…

    – Salli Lund (Virta vierii, 1950)

  • Muhospadon kalamäärät 1894-1905

    Muhospadon kalamäärät

    Kokosin Hartikka-Rintamäessä olleen lohipäiväkirjan lukemia. Ikävä kyllä vanhemmat päiväkirjat ovat joutuneet hukkaan. Klikkaa kaaviota isommaksi niin näet luvut paremmin. Kossi = yhden merivuoden ikäinen kudulle palaava lohi (lähes aina koiras). Viimeinen päivä = syyskesän viimeinen päivä jolloin pato on koettu. 1

    Kaiku-lehti kirjoittaa Oulussa toukokuussa 1897 2

    Oulujoen lohenpyyntiyhtiö myi kaikki Oulujoesta ensi kesänä pyyntiaikana saatavat 4 1/2 kiloa painavammat lohet siten, että kauppias Wladimir Barakoff Pietarista on saanut Raatin padolla pyydetyt ja Mikael Barakoff Muhoksen padolla pyydetyt lohet. Kuitenkin yhteensä 500 kiloa Raatin ja 100 kiloa Muhoksen padolla on varattu yksityisille ja myydään ne huutokaupalla, jos ostajia ilmaantuu. Lohenpyynti alkaa kesäkuun keskipaikoilla. Irtonaisten tukkien lauttausaika loppuu nimittäin 12 pnä ja tukkilauttain laskemisaika 15 pnä kesäkuuta, jonka jälkeen lohen pyyntöön ryhdytään.

    Lohiyhtiö antoi ostajalle samaan hintaan suolat, ammeet ja kuljetuksen laivaan salmeen tahi Ouluun rautatieasemalle Ei siis kannata monen köyhemmän oululaisen tänä vuonnakaan lohen päätä kattilaan panna. 3

    (lisää…)

  • Kirje Nimettömältä kylältä

    Yliutoksen tienhaara

    Kylämme kuuluu Muhoksen suureen ja komeaan kuntaa, Laitasaaren kylään, mutta asumme kuitenkin Utajärvellä, vieläpä muutaman kilometrin etäisyydellä Utajärven kirkonkylästä Utosjoen varressa. Kyläämme voisi nimittää Utoskyläksi, mutta ylempänä oleva Utajärveen kuuluva Utoskylä on sen nimen jo vienyt.

    Muhoksella kuuluvat kutsuvan meitä ”Koivumäen alamaisiksi” kun hän on jonkinlaisena piirimiehenä ja kuuluu tarjoilleenkin muhoslaisille urakkaa, että hän hoitaa kylänsä köyhät, kun saa kantaa verot täältä meiltä. Koivumäki on mukava mies muuten, mutta huiskii toisessa kunnassa kunnallisena ulosottomiehenä, joten on vähän niinkuin uskoton kotikyläänsä kohtaan siinä suhteessa.

    (lisää…)

  • Jaakko Kinnulan muistokirjoitus (1933)

    Kestikievarin isäntäpari

    Eilen kuoli kotonaan Muhoksen Laitasaaren Ylikosulassa maanviljelijä Jaakko Kinnula 64. ikävuodellaan.

    Maanviljelijä Kinnula oli syntynyt Oulujoen Ylikinnulassa. Mieheksi vartuttuaan lähti hän Australiaan, jossa oli noin 5 vuotta. Sieltä palattuaan ja mentyään naimisiin talontytär Johanna Kokon kanssa, osti hän apeltaan Ylikosusen ja Niemen tilat Muhoksen Laitasaaresta. Tiloja, jotka olivat yhdysviljelyksessä, kunnosti maanviljelijä Kinnula huomattavasti sekä maiden että rakennusten puolesta.

    Majatalo oli tilalla noin 30 vuotta, aina siihen saakka kun rautatien takia majatalon pito lopetettiin.

    (lisää…)