Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kinnulan kestikievari

    Kosula 1785

    Ähkylän no 37 edesmennyt isäntä Martti Kesäniemi kirjoittaa

    Tarkoitukseni on kertoa omalla kylällä olleesta kestikievarista, jonka itsekin hyvin muistan. Minulla oli tilaisuus saada vieraakseni tämän kievarin toiseksi vanhin poika, joka ehti ajaa kievarikyytejä useita vuosia. Vaikka siitä kun heillä kestikievaritoiminta loppui 1927 on kulunut jo 65 vuotta, on Aarne Kinnula (s. 1908) siinä kunnossa, että pystyisi viedä kyydin seuraavaan kievariin, jos olisi hevonen ja pelit, tiellä keliä eikä autoja pörräämässä. Istuttiin pöydän ääressä ja muisteltiin yli kaksi tuntia sitä kievariaikaa. 1

    Kievarioikeudet kolmeksi vuodeksi

    Kinnulan talo (oikeammin Ylikosunen no 9) sai kievarioikeudet 1886 ja se oli heillä koko loppuajan. Oikeudet myönnettiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan, valtio maksoi korvausta 10 000 markkaa vuodessa. 2

    (lisää…)

  • Emma Väärä died at the age of 103

    Emma Väärä was born on Tapio farm no 26 and her father was a crofter. She moved to America in 1917.

    Emmat Väärä ja Andersson

    Emma Alajoki, 103, was born Aug. 22, 1897, in Muhos, Finland. She came to the United States in June of 1916 [1917], living first in Massachusetts. Emma worked as a ward maid in a hospital. She came to the Deer River area in 1921 when she was asked to cook at the lumber camp of her cousin, John Puhakka, near Mack. She married John Alajoki Aug. 11, 1921, and lived in the Deer River area most of her life.

    She is survived by a son, Robert Alajoki; eight grandchildren, six stepgrandchildren, 10 great-grandchildren, 17 stepgreat-grandchildren, one great-great-grandchild and three stepgreat-great-grandchildren. Preceding her in death were her husband John in 1969 and a daughter Mildred Isaacs in 1966.

    My stepdad lived in Deer River and knew John and Emma. He worked with Robert and his brother-in-law Emery Isaacs at the Co-op store in Deer River. He just told me where John and Emma lived in a little green house just outside of Deer River. 1

    (lisää…)

  • Keränen ja Siekkinen no 23 historia

    Keränen - vanha päärakennus

    Jaaha ja kappas minkä tilahistoriikin julkaisu jäi sitten viimeiseksi!

    Tätä sitä on rakennettu kuin sitä kuuluisaa iisakin kirkkoa eikä vieläkään ole aivan sataprosenttisen varmaa kumpi oli ensin muna vai kana! Tilan historia alkaa vuodesta 1548 jolloin isäntänä oli Lasse Keränen.

    Keräsen no 23 alta löytyvät mm. tilat Rantakeränen, Uusikeränen, Alaketo ja Harjula. Siekkisen no 23 alta Kulmala, Mattila, Siltala, Putila, Paakkola jne. Siekkisen tilalla oli ilmeisesti kaikkein eniten itsellisiä, torppareita ja mäkitupalaisia mitä muilla Laitasaaren tiloilla. Nämä asukkaat selviävät omalta sivultaan.

    Valtavat kiitokset näiden tilojen omistajille kaikista tiedoista sekä valokuvista! Sekä pakertajille Ritva N, Lea R, Sari K, Raimo R, Pentti L, Lahja H jne jne!

  • Pelkonen no 14 historia

    Valkola - Koivikko, 1850-luku

    Pelkosen tilaa on sanottu myöhemmin Kukkolaksi ja Kukkoseksi, nimenmuutos mainitaan vuoden 1899 maakirjassa. Nimi on kuitenkin paljon vanhempaa perua – viimeistään 1690-luvulta alkaen isäntänä oli Simo Kukkonen joka tuli Laitasaareen Muhoksen puolelta perheineen.

    Vuonna 1750 sattui kauhea onnettomuus – silloisen isäntäperheen seitsemän lasta jäi orvoksi kun vanhemmat hukkuivat Oulujokeen, toukokuun hyisiin aaltoihin. Näistä lapsista kuitenkin yksi perusti Viinikanojan no 67 ja toinen Päätalon no 70 uudistilat, eli aikaansaavia jälkeläisiä!

    Pelkosen no 14 historiaa ovat tutkineet Pirkko Kettunen ja Raimo Ranta sekä Solja. Lea Rinteeltä saimme perukirjatietoja jotka selvittivät omalta osaltaan asujaimiston sukulaisuussuhteita.

    Ikävä kyllä valokuvia tilasta tai siitä lohkotuista ei meillä ole.

  • Ylikosunen no 9 historia

    Pikku-Saarela, ilmakuva

    Pikkusaarela jouduttiin purkamaan Valtatie 22:n rakentamisen alta. Olemme saaneet luvan käydä kuvaamassa myös Ylikosusen talon, mutta toistaiseksi lumitilanne estää kuvausreissun! Edit: nyt on kuvattu!

    Kosulankylän tilusasiat eivät olleetkaan aivan helppoja. Milloin on lisätty, milloin yhdistetty ja erotettu – liekö koskaan poistettu – manttaaleja. Sari joutui taas pähkäilemään visaisimmat ja vanhimmat jutut.

    Saarelasta on lähtöisin monen oululaisen – ja muhoslaisen – tietämän Kenkä-Kosusen perustaja Aappo Kosunen jonka lentävä mainoslause oli Kengittäjä keisarin ajoista lähtien. Aappo Kosunen palveli Oulun tarkk’ampujapataljoonassa ennen kauppaliikkeen perustamista. Pataljoonasta on 1890-luvun vanhoja kuvia Kalevan galleriassa (tilaajille).

    Ylikosusesta no 9 jaettuja tiloja ovat mm. Saarela, Kinnula ja Piilola, näistä on omat sivut. Saarelan sivulla on kuvattu myös Pikkusaarela, Uusisaarela, Heikkilä, Törmälä ja Siimes.