Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Olen vesien äärillä syntynyt
ja viihtynyt tyvenen puolla.
Kuutamokujia katsellut
ja keikkunut tuulissa tuolla.
Muistatko, poikani muinoinen,
purje kun tuulessa liiti.
Vain oli purje se mieluinen
joka illalla luokseni kiiti.
Kauaksi tyttösi entinen
tuulien purressa kiikkui…
Vieläkin kuohussa läntisen
muistelut vesillä liikkui.
– Salli Lund (Virta vierii, 1971)
Laitasaari-Seuran vanhin luokkakuva – sama kuva on myös Apajan arkistossa, klikkaa kuvaa suuremmaksi. Muistathan että kuvien kopiointi sivustoltamme on kielletty.
Koivikon yksivuotisessa meijerikoulussa pidettiin tutkinto 15 pnä tätä kuuta. Päästötodistuksen saivat seuraavat neljä oppilasta: talontyttäret Kaisa Apaja Muhokselta, Lydia Komulainen Sotkamosta ja Olga Haapala Sievistä sekä torpantytär Elsa Komulainen Sotkamosta.
Tutkinnossa oli läsnä maanviljelyshallituksen yli-inspehtori A W Sjöström, Oulun läänin Talousseuran meijerikoululle määräämä tarkastaja, puustellein tarkastaja G W Ungern sekä joukko muuta yleisöä lähiseudulta. 1
Aappo Keränen kuvassa oikealla – sukulaisten tunnistus. Keskimmäinen mies tuntematon. 1910-luvun alku. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Tänään täyttää maanviljelijä Aappo Keränen Muhoksella 60 vuotta. Maanviljelijä Keränen on nuoresta lähtien harrastanut kaikkea yhteistä hyvää tarkoittavaa edistystä ja ollut mukana asioita toimeenpantaessa ensimmäisten joukossa. Oli perustamassa Muhoksen nuorisoseuraa ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana, ollen pitkät ajat seuran johtotoimissa ja edelleenkin kuuluu niihin enemmän harvoihin vanhan polven nuorisoseuratyöntekijöihin, joka oikealla tavalla suhtautuu tähän nuorison valistusliikkeeseen.
Oli oppilaana Limingan kansanopistossa 1 sen neljännellä vuosijaksolla ja joutui edelleen varsinaisen ammattinsa sivussa, jossa hän on tunnettu valistuneesti ajan kehitystä seuraavaksi, olemaan miltei kaikkien paikkakunnan yhteisyritysten perustamistoimissa ja niiden joukossa, kuten maamiesseuran, osuuskuntien, kalastusyhtymän y.m. joista yksityiskohtainen luettelo paisuisi erittäin pitkäksi. Mainittakoon kuitenkin vielä, että suojeluskuntatyössä hän on ollut esimerkillisesti mukana.
Elämää virtaan usein verrataan
ja ajan kuohupäissä laulut viihtyy.
Mä vertaan eloani puroon vaan
mi kallioita väistäin yhä siirtyy.
Se myödänteessä juoksuun riehahtaa,
putoukseen ryöhyy riemun kuohupäissä.
Taas kivikkoista tietään taivaltaa
ja hypähdellen pursuu pajukoissa.
Pimeä uomasi jos puro lie
kun öinen hetki taipaleesi valtaa –
aamulla avartuu ja aukee tie,
solisten riennät aurinkoista santaa…
– Salli Lund (Virta vierii, 1950)
Kokosin Hartikka-Rintamäessä olleen lohipäiväkirjan lukemia. Ikävä kyllä vanhemmat päiväkirjat ovat joutuneet hukkaan. Klikkaa kaaviota isommaksi niin näet luvut paremmin. Kossi = yhden merivuoden ikäinen kudulle palaava lohi (lähes aina koiras). Viimeinen päivä = syyskesän viimeinen päivä jolloin pato on koettu. 1
Kaiku-lehti kirjoittaa Oulussa toukokuussa 1897 2
Oulujoen lohenpyyntiyhtiö myi kaikki Oulujoesta ensi kesänä pyyntiaikana saatavat 4 1/2 kiloa painavammat lohet siten, että kauppias Wladimir Barakoff Pietarista on saanut Raatin padolla pyydetyt ja Mikael Barakoff Muhoksen padolla pyydetyt lohet. Kuitenkin yhteensä 500 kiloa Raatin ja 100 kiloa Muhoksen padolla on varattu yksityisille ja myydään ne huutokaupalla, jos ostajia ilmaantuu. Lohenpyynti alkaa kesäkuun keskipaikoilla. Irtonaisten tukkien lauttausaika loppuu nimittäin 12 pnä ja tukkilauttain laskemisaika 15 pnä kesäkuuta, jonka jälkeen lohen pyyntöön ryhdytään.
Lohiyhtiö antoi ostajalle samaan hintaan suolat, ammeet ja kuljetuksen laivaan salmeen tahi Ouluun rautatieasemalle Ei siis kannata monen köyhemmän oululaisen tänä vuonnakaan lohen päätä kattilaan panna. 3