Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Hyvä naapuri

    Kesäniemiä ja vieraita

    Keitä kuvassa – klikkaa sitä isommaksi – ilmeisesti myös emäntä Loviisa Kesäniemen (o.s. Aho) sukulaisia Sanginjoelta? Hänen poikansa Martti Kesäniemi, Ähkysen no 37 edesmennyt isäntä, kertoo viimeiseksi jääneessä, keskeneräisessä ja julkaisemattomassa artikkelissaan huolehtivaisesta naapurin isännästä joka oli määrätty isästään orvoiksi jääneille holhoojaksi. Tekstin on luovuttanut sivuston käyttöön hänen poikansa Markku Kesäniemi.

    Meidän perhe tuli Kuusamosta Kitkajärven rannalta vuonna 1903. Isäni oli käynyt kaksi kertaa Amerikassa ja oli ollut siellä kaivostöissä. Kun hän tuli takaisin Suomeen, osti hän tämän Ähkylän talon Laitasaaresta.

    Raskaat kaivostyöt olivat muuttaneet hänen terveytensä. Niinpä hän ei ehtinyt olla uudessa talossa pitkää aikaa terveenä vaan sairastui keuhkotautiin. Kun isä ei pystynyt talon töihin, oli vaikea ratkaisu edessä. Joko talo myytäisiin pois, tai elettäisiin siinä niin kauan kuin pystyttäisiin.

    ”Mihinkä me tämän lapsijoukon kanssa?”

    (lisää…)

  • Kesämatkoilta (1920)

    Ketola 1925

    Lorelei istui Muhoksen Ketolan rantatörmällä tuuhean koivun ja männyn suojassa lueskellen Keski-Pohjanmaan kuulumisia ja samalla seuraten Oulujokea edestakaisin soljahtelevia kapeita veneitä soutajineen. Illan tyneessä, Pyhäkosken etäistä pauhua kuunnellessa, kuuluu Oulua soutavien veneistä pohjoispohjalaisia lauluja. Usein ne katkeavatkin laulajan huomatessa rantatörmällä istuvan oudon Lorelein. Koskelta päin kulkevan veneen kuljettaa voimakas virta helposti mukanaan, voipa se tehdä pienen kepposenkin, pyörähyttää ympäri koko kulkuneuvon ja herättää satujen saarille unhottuneen soutajan, mutta pian sitten jatkuukin keskeytynyt laulu – ”elää ja kuolla mielin Pohjolassa” !

    Ranta-Holapan, Koivulan ja Ketolan kesävieraat astelivat reippaasti, hilpein mielin eväskontteineen yhteiselle huviretkelle Leppiniemeen. Sinne johtavasta tiestä ei ole matkailijayhdistys ensinkään huolehtinut, mutta luonto on itse laatinut sen mahdollisimman vaihtelevaksi, johtaen kulkijat kylätieltä hopeisen sammalmetsän kautta kivikkopoluille ja sieltä Sattulaan.

    (lisää…)

  • Muhoksen lauluseura (1920)

    Muhoksen lauluseura (1920)

    Museovirasto avasi 14.12.2020 yli 200 000 kokoelmakuvaa painolaatuisina vapaaseen käyttöön – kuvia voi hakea tästä esim. paikannimellä. Sieltä tämäkin upea kuva on peräisin. Aiemmin sen näyttökuva oli postimerkin kokoinen josta ei saanut mitään selvää. Kuvien hankkiminen Museovirastolta olisi maksanut kymmeniä euroja, siihen ei seuralla ollut mahdollisuutta. Huom! Kaikki kesällä julkaistavat artikkelit on ajastettu jo kevättalvella.

    Kuva on otettu vuonna 1920, mutta minkä talon edessä, ei tiedetä. Takana Pielisjärveltä Muhokselle vuonna 1915 tullut lukkari-urkuri, kanttori Juho E. Nurmi – lue hänen perheestään tästä. 

    (lisää…)

  • Purje

    Niskakosken kuohut

    Olen vesien äärillä syntynyt
    ja viihtynyt tyvenen puolla.
    Kuutamokujia katsellut
    ja keikkunut tuulissa tuolla.

    Muistatko, poikani muinoinen,
    purje kun tuulessa liiti.
    Vain oli purje se mieluinen
    joka illalla luokseni kiiti.

    Kauaksi tyttösi entinen
    tuulien purressa kiikkui…
    Vieläkin kuohussa läntisen
    muistelut vesillä liikkui.

    – Salli Lund (Virta vierii, 1971)

  • Koivikosta vuonna 1894 valmistuneet

    Koivikon oppilaat vuodelta 1894

    Laitasaari-Seuran vanhin luokkakuva – sama kuva on myös Apajan arkistossa, klikkaa kuvaa suuremmaksi. Muistathan että kuvien kopiointi sivustoltamme on kielletty.

    Koivikon yksivuotisessa meijerikoulussa pidettiin tutkinto 15 pnä tätä kuuta. Päästötodistuksen saivat seuraavat neljä oppilasta: talontyttäret Kaisa Apaja Muhokselta, Lydia Komulainen Sotkamosta ja Olga Haapala Sievistä sekä torpantytär Elsa Komulainen Sotkamosta.

    Tutkinnossa oli läsnä maanviljelyshallituksen yli-inspehtori A W Sjöström, Oulun läänin Talousseuran meijerikoululle määräämä tarkastaja, puustellein tarkastaja G W Ungern sekä joukko muuta yleisöä lähiseudulta. 1

    (lisää…)