Muhospadon kalamäärät 1894-1905

Muhospadon kalamäärät Kokosin Hartikka-Rintamäessä olleen lohipäiväkirjan lukemia. Ikävä kyllä vanhemmat päiväkirjat ovat joutuneet hukkaan. Klikkaa kaaviota isommaksi niin näet luvut paremmin. Kossi = yhden merivuoden ikäinen kudulle palaava lohi (lähes aina koiras). Viimeinen päivä = syyskesän viimeinen päivä jolloin pato on koettu. 1

Kaiku-lehti kirjoittaa Oulussa toukokuussa 1897 2

Oulujoen lohenpyyntiyhtiö myi kaikki Oulujoesta ensi kesänä pyyntiaikana saatavat 4 1/2 kiloa painavammat lohet siten, että kauppias Wladimir Barakoff Pietarista on saanut Raatin padolla pyydetyt ja Mikael Barakoff Muhoksen padolla pyydetyt lohet. Kuitenkin yhteensä 500 kiloa Raatin ja 100 kiloa Muhoksen padolla on varattu yksityisille ja myydään ne huutokaupalla, jos ostajia ilmaantuu. Lohenpyynti alkaa kesäkuun keskipaikoilla. Irtonaisten tukkien lauttausaika loppuu nimittäin 12 pnä ja tukkilauttain laskemisaika 15 pnä kesäkuuta, jonka jälkeen lohen pyyntöön ryhdytään.

Lohiyhtiö antoi ostajalle samaan hintaan suolat, ammeet ja kuljetuksen laivaan salmeen tahi Ouluun rautatieasemalle Ei siis kannata monen köyhemmän oululaisen tänä vuonnakaan lohen päätä kattilaan panna. 3

Vuoden 1898 lohisaaliit olivat päiväkirjan perusteella kaikkein suurimmat. Ensimmäisen kerran pato koettiin kesäkuun 23. päivä jolloin saatiin vain kaksi lohta jotka molemmat olivat noin kymmenkiloisia. Jo seuraavana päivänä lohia oli 35 kpl, keskipaino näilläkin 10 kg. Barakoff (1913) Ensimmäinen ennätyssaalis oli kesäkuun 29. jolloin lohia nostettiin padosta 146 kpl, keskipaino 10,2 kg. Heinäkuun 3. päivä lohia saatiin 204 kpl, joka olikin sen vuoden ennätys, ja kahden päivän päästä 183 kpl. Pato koettiin päivittäin ja suurimmat saaliit menivät Mikael Barakoffille, nk. lohiryssälle, joka oli huutokaupassa huutanut padon saaliin korkeimmalla hinnalla. Hän maksoi heinäkuun 3. päivän lohisaaliista 5217 mk jolloin lohikilon hinnaksi tuli 2,50 mk (= 12,43 eur vuonna 2020, lue Ylen uutinen kalamarkkinoista 16.5.2020). Barakoffit ostivat myös mm. Kemijoen lohisaaliita.

Muutkin ostivat lohia padolta mutta vain alamittaisia eli reilusti alle viisikiloisia ja yleensä vain 1-3 kalaa. Heille meni myös valtaosa taimenista ja siioista sekä kosseista. Barakoffille kelpasi vain lohet. Muita ostajia olivat mm. H. Snellman, J. H. Valkola, Tiger, E. Pesonen, Pyhälä, J. Huovinen, Petäjäniemi, Stenius, Aulin, W. Snellman, Granlund, Kopsalainen, H. Laukka, Gråsten, P. Snellman, Laurin, J. Tikkanen, M. Tähtelä, K. Pesonen, Strömmer, Hyrkäs, Rosendahl, H. Väisänen, Heikkinen, Risteli, Keskitalo, J. Hämälä, Lahenius, K. Kekkonen, Toppinen, Inkala, Kukkonen, J. Lukka ja Hartikka. He olivat Muhoksen isojen talojen isäntiä, liikemiehiä, pappiskuntaan kuuluvia ja ns. sivistyneistöä. Pappilaan saatettiin ostaa joskus kerralla jopa viisi taimenta, ehkä kesäjuhliin tai muihin kekkereihin.

Muhoksen lohipato 1890-luvulla

Kaiku-lehti kirjoittaa heinäkuun 1898 alussa kalojen merkitsemisestä

Raatin padolta Oulun joesta päästää kauppias Barakofi (Barakoff) lohia elävänä koskeen ja kiinnittää niiden korvukseen hopearahat, joissa on numerot sekä toisella puolen ”Raatin kalaa. 1898”. Tarkoituksena on saada näin tietää kauanko lohi viipyy noustessaan Muhoksen patoon Merikoskesta. Tällaisia kaloja, jotka hra B maksaa, aikoo hän päästää kaikkiaan 10 kpl. Jos ne saadaan Muhoksen padosta, ovat ne tietysti hänen omansa, jollei, pitää hän vahingon hyvänään.

Viimeisen kerran pato koettiin 1.9.1898 ja sen jälkeen pato purettiin. Voit lukea lisää Oulujoen lohenpyyntiyhtiöstä ja Muhoksen lohipadosta

Kirjurit

  1. Rauno Hartikka, Hartikka-Rintamäki no 3
  2. Kaiku 21.5.1897 no 57, s. 2
  3. Oulun ilmoituslehti kesäkuussa 1891
Kategoria(t): 18 Rönkkö, 28 Kekkola, 33 Viinikka (alapappila), 47 Halkovaara, 5 Väärä Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *