Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren historiasivusto 9 vuotta

    Vänttilän korvo

    Viimeinen eli kymmenes vuosi tämän massiivisen projektin parissa on käynnistynyt. Vastaavanlaista, yhtä perusteellista kylähistoriasivustoa ei ole toteutettu missään muualla Suomessa.

    Sivusto avattiin virallisesti 22.3.2012, mutta jo syksyllä 2011 oli urakka aloitettu Jaanan, Sarin ja Soljan toimesta. Mukana tiiviisti myös Raimo ja Ritva. Ensimmäiset artikkelit käsittelivät Vänttilää no 61 sekä Hakkarilaa no 25.

    Nyt kaikki historiikit vasemmalla listatuista 78 tilasta, niiden kantatiloista, jaetuista tiloista, ulkometsätorpista jne. ovat valmiit.

    • sivuja kaikkiaan 433 kpl
    • artikkeleja 811 kpl (kaikki aakkosjärjestyksessä täällä)
    • valokuvia 2.044 kpl

    (lisää…)

  • Muhoksen sähköosuuskunta 100 vuotta

    Jaakko Strömmerin tekemä radio

    Liitto-lehti kirjoittaa – eilen 1 pidettiin Muhoksella sähköosuuskunnan perustava kokous. Osuuskuntaan on liittynyt noin 1000 osuutta, á 100 mk.

    Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Muhoksen Osuuskaupan hoitaja V(äinö) Ervasti ja varapuheenjohtajaksi maanvilj. J(aakko) T(uomas) Karhu (Muhos Karhu no 32) sekä jäseniksi maanvilj. Antti Hyrkäs (Muhos Hyrkäs no 5), A(appo) Keränen (Ketola no 27) ja Juho Yrjänä (Yrjänä no 29), varalta mv. V(ilho Alarik) Leino (Halkovaara no 47) ja J(uho) B(enjamin) Heikkinen (Karhu no 7).

    (lisää…)

  • Kosulankylän Ns hiihtokilpailut (1933)

    Hiihtokilpailut Tuvalla 26.2.1933

    Tämä on yksi harvoista Laitasaaren (Kosulankylän) Nuorisoseuran talo ”Tupaa” esittävistä kuvista. Rakennushan paloi vuonna 1969. Huomasin että kuvassa on päivämäärä ja kas vain, vanhoista digitoiduista sanomalehdistä löytyi artikkeli jossa kerrotaan juuri kuvan esittämästä kilpailusta! Onko mitalisteissa tuttuja tai sukulaisia? Mistä taloista nämä henkilöt olivat?

    Hiihtokilpailuissa viime sunnuntaina (26.2.1933) saavutettiin seuraavia tuloksia

    Miehet 10 km

    1. Eemeli Vesa 41,03 (Kauppi no 36 Petäjistö)
    2. Reino Kotajärvi 41,22 (Holappa no 51)
    3. Heikki Vesa 42,39 (Kauppi no 36 Petäjistö)
    4. Niilo Mäkelä 44,34 (Koistila no 22) *

    (lisää…)

  • Auttakaa Alappe riepua

    Kuvan vanhan kaartin sotilaasta on ottanut Samuli Paulaharju vuonna 1913. Alppen perheestä voi lukea Huovisesta no 15 lohkotusta Alppelasta.

    Johan Albert Ahlström (1836-1919)

    Siinä vuosisadan alussa oli perustettu Rönkön törmälle noin kilometrin nykyiseltä Laukan sillalta Muhokselle päin Oulujoen eteläpuolelle pieni meijeri, jonka asiakkaina olin noin 15 taloa eli maidon lähettäjää. 1

    Meijerin koneista voidaan mainita isokokoinen separaattori, vaaka maidon punnitusta varten ja iso muuripata maidon lämmittämistä varten.

    Meijerin henkilökuntaa oli kaksi naista, jotka huolehtivat maidon käsittelyn ja punnituksen, lienivät olleet alansa koulun käyneitä.

    Sitten oli meijerin liikkeelle paneva voima, ja se oli juuri tuo alussa mainittu Alappe. Meijeri käynnistyi, kun Alappe tarttui ison separaattorin veiviin. Hänet oli varta vasten palkattu tähän työhön. Se oli raskasta ja hikistä työtä ja kun maidonlähettäjiä oli näinkin paljon, niin veivin kiertäminen kesti ainakin pari kolme tuntia.

    (lisää…)

  • Viinikka no 8 historia

    Viinikka 1924

    Sarin kanssa yhteistyössä tätä selvittelimme, Sari ikivanhoja ja minä noita isovihan jälkeisiä aina nykyaikaan asti. Niinkuin melko usein. Erinomaisena apuna myös FM Hannu Romppainen sekä korvaamaton hieroglyfien tulkitsijamme Ritva Nygrén.

    Niin historiallinen tila että melkein hirvittää! Viinikan tilan ja siihen kuuluvien viljelysten yleisilme on säilynyt likipitäen samana 1700-luvulta lähtien. Erikoisia asukkaita kuten Muhoksen ensimmäinen nimismies – ja nyt tulee hieno virkamiesnimi – Bartholomæus Levander Österbotni. Arkisemmalta nimeltään hän oli Perttu Aaponpoika Lievonen, Honkalankylässä asuneen valtiopäivämiehen poika. Hänestä voit lukea lisää täältä. Toinen historiallisesti merkittävä suku oli Kajaanin pataljoonan Paltamon komppanian päällikkö Samuel Johan Löthmanin jälkeläiset, jotka vaikuttivat talossa 1803-75 eli 72 vuoden ajan. Perheestä voi lukea myös tästä artikkelista.

    Nykyisen omistajasuvun hallussa tila on ollut vuodesta 1907, ja siitäkin tulee jo 114 vuotta! Lämmin kiitos valokuvista – ne kruunaavat aina tilan historiikin!