Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Tulvia ennen ja nyt

    Tämän kevään tulvahuippu lienee lähellä, ainakin jos Vänttilänojan tulvimisesta jotain voi päätellä. Minulla on kokemusta vasta muutamasta kevättulvasta Mettäperällä, mutta tänä vuonna vesi on purossa korkeimmillaan ”naismuistiin”.

    Ennen Oulujoen kahlitsemista ovat tulvat tietysti olleet ihan toista luokkaa Laitasaaressakin, eivätkä ainoastaan jäiden lähdön aikaan. Esimerkiksi heinäkuussa 1859 oli Oulun Wiikko-Sanomien ”yleisönosastokirjoituksen” mukaan ennätyksellinen kesätulva:

    Samasta pitäjästä Kosulan kylästä kirjoittaa toinen lähettäjä, Pekka-poika, että niin isoa tulwaa kun tänä kesänä on ollu ei muisteta ennen olleen. Kun ruwettiin ohran tekoon ja sontia hajotettiin, niin tulwa nousi pellolle, ettei näkynyt kun wähän sontaläjäin ja tunkioin päitä. Kolme taloakin oli weden tähden saaressa, niin että wäkewä wirta käwi kahden puolen taloja, ja teki niille niin suuren wahingon, että ”kyllä kerraksi piisaa”.1

    (lisää…)

  • Laitasaaren Maamiesseuran naisosaston perustaminen

    Pöytäkirja tehty Laitasaaren maamiesseuran kokouksessa Laitasaaren Kansakoululla maaliskuun 16. pnä 1936. Saapuvilla oli noin 30 maamiesseuran jäsentä. Kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin A(ili) Kupela, sihteeriksi U(rho) Kupela

    1§ Kokouksen avasi maamiesseuran puheenjohtaja U. Kupela, selostaen tämän ylimääräisen kokouksen tarkoitusta, jossa keskusteltavaksi tulee naisosaston perustaminen ja jos tämä katsotaan tarpeelliseksi myöskin asia lopullisesti päättämään.

    (lisää…)

  • Lääke rusua vastan

    Olen muutaman päivän ajan kahlannut läpi Holapan taloarkiston dokumentteja. Mielenkiintoisia löytöjä aina vuodesta 1869 lähtien, jolloin Räisäset tulivat asumaan Holappaan. Tulen esittelemään dokumenteista ainakin erikoisempia ja tärkeimpiä sitä mukaa kun ehdin niitä luettavaan muotoon pukea – ja tietysti omistajan suostumuksella!

    Löytyipä papereiden seasta lääkinnällisiäkin ohjeita ruusun hoitoon. Oletan että tekstin on kirjoittanut joku, joka ei ole hallinnut täysin suomen kieltä – eli onko peräti ollut oikea lääkäri?

    (lisää…)

  • Kosusesta Kosulaan – ja Keski-Kosulaan

    Laura Salonen (o.s. Kosula) on tutkinut sukunsa historiaa aina Paavo Paavonpoika Kosusesta (alk. Parviainen) alkaen, joka oli Kosulan no 10 isäntä 1720-luvulta lähtien. Tutustu Kosulan mielenkiintoiseen ja pitkään historiaan saman suvun omistuksessa!

    (lisää…)

  • Talojen kuvvausreissua

    Mää kävin tännään ajelemasa aamupäivän aikana tuola Ylikiimingintiellä. Tämä talo on minua monasti mietityttäny kenen ja minkäniminen mahtaa olla? Talo on autio ja sijjaittee ihan Ylikiimingin tien vieresä vasemmalla Kumputien lähheisyyvvessä. Tietääkö kukkaa tästä talosta? Kansalaisen karttapaikan mukkaan se on numerolla 72:7 eli Pikkaraisesta jajettu.

    (lisää…)