Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Marttojen juhlat

    Laitasaaren Martat ry on perustettu vuonna 1918. Se onkin ilmeisesti toiseksi vanhin kylällä edelleen toimiva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen.

    (lisää…)

  • Äitienpäivän viettoa entisaikaan

    Tämä kuva on otettu Hyrkin koulun äitienpäiväjuhlissa, todennäköisesti 1930-luvun alussa.

    Entisaikoina koulujen äitienpäiväjuhlissa äideille laitettiin rintaan lasten askartelemat kreppi- tai silkkipaperikukat. Tässä kuvassa niitä ei ole, mutta sellainenkin kuva löytyy jo arkistostamme, Tuvalla otettu.

    (lisää…)

  • Isojaon aikaiset toimitukset Laitasaaressa

    Isojako päättyi Laitasaaren osalta 1860 luvulla. Minulla on usean talon paperit ja niissä näkyy päivämäärä 24.2.1864. Vanhat kantatilat näyttävät halotun tuolla päivämäärällä kahteen erilliseen osaan. Syitä tähän on monia, mutta yleisesti halkomisella erotettiin yhteisomistus.  Esimerkiksi Laukka nro 24 erotettiin kyseisellä päivämäärällä   24:1 Laukka ja 24:2 Timonen tiloiksi. Sama on Perttunen 21, myös Putaala 48 sekä Keränen 23.

    Tarvitsisin nyt lisää tietoja vanhojen laitasaarelaistilojen varhaisimmista toimituksista 1860 luvulta ja sen jälkeen. Monella on kotiarkistossa tilojen lainhuutopapereita, kauppakirjoja jne joiden väliin usein laitettiin maarekisteriote. Myös erillisiä maarekisteriotteita saattaa tilojen papereista löytyä. Voisitteko lähettää minulle ne varhaisimmat toimitukset mitä tiloillanne on tehty. Koskee lähinnä nyt tällähetkellä tosiaan tuota 1860 -1900 aikaa.

    Tarkoituksenani on siis saada käsitys siitä, mitkä tilat ovat todelliset isojaon jälkeiset tilat. Muutoin näitä ei voi selvittää, kuin teidän laitasaarelaisten avulla tai ainakin se on kovin hankalaa ilman apuanne.  Tiedot voi lähettää minulle vaikka sähköpostilla, joka löytyy kirjoittajat sivulta tai vaikka soittamalla. Ei siis tarvitse lähettää papereita vaan tiedot otteesta : varhaisin toimituspäivämäärä, mitkä numerot tilat ovat saaneet (yleensä esim. 23:1 ja 23:2) ja mikä toimitus; halkominen, lohkominen vaiko muu ja näiden kahden tilan nimet.

    Kuva maarekisteriotteen vasemmasta sivusta, Oikealla sivulla yleensä tilojen uudet numerot ja toimitus mitä tehty.

    Sari Heimonen

  • Enkeli-sisko Marjukka

    Hän oli pieni lapsi,  sisareni Marjukka. Olin niin onnellinen, kun Marjukka syntyi. Lapsi oli minulle ihme. Näin äidin rakkauden – kaiken työn keskellä hän jaksoi hoitaa ja valvoa, yötä päivää. Näin myös äidin huolen ja kärsimyksen.

    Lapsi oli sairas. Hän ei jaksanut elää.

    (lisää…)

  • Kerästen geenit maailmalla

    1 Kuvassa näkymää Keräsen kantatilan paikasta joen eteläpuolelle aikana, jolloin Luikunsaari tasoitettiin. Saari syntyi siitä, että Oulujokea ruopattiin Heimosten kohdalta. Ruoppaamalla tehtiin uutta veneväylää.

    Olen jonkin aikaa tutkinut DNA-testejä ja käyttänyt niitä sukututkimuksen apuna. Vienan Karjalan DNA-projektin tutkimuksen puitteissa huomasin eräälle vienalaiselle tulevan DNA-sukulaiseksi useita laitasaarelaisia, joilta on testit otettu. Eräs heistä on Pelo-suvun mies. Otin yhteyttä kyseisen testin yhteyshenkilöön June Peloon ja hän kertoi sähköpostissaan, että hänen sukunsa on Laitasaaren Keräsestä ja esi-isä Lauri Keränen -niminen mies. June antoi luvan kirjoittaa blogiin suvustaan ja juuristaan Laitasaaressa. Lauri Keränen oli siis se mies, joka näkyy Laitasaaren asukkaana vuoden 1548 nokkaveroluettelossa. Olisiko koskaan saatu tietää tästä yhteydestä ilman DNA-testejä, mene ja tiedä.

    (lisää…)