Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Ovatko perinneperennat hävinneet Laitasaaresta?

    Vieläkö Laitasaaren pihoissa kasvaa vanhoja perinnekasveja? Muistatko, mitä kasveja kotitalosi tai naapurin pihamaalla kasvoi sinun lapsuudessasi?

    Aittalan kullerot

    Itse näen haaveissani Vänttilän pihan täynnä vanhoja maatiaisperennoja pursuavia kukkapenkkejä, mutta on tuo meikäläisen viherpeukalo sattunut melko keskelle kämmentä. Olisi silti mukavaa saada toistaiseksi vaatimattomiin kukkapenkkeihin ainakin jokunen perennakanta, jonka tiedetään kasvaneen Laitasaaressa vähintään 50-luvulta alkaen. Kulleroa (Trollius europaeus), joka kuvassa kukkii Aittalan pihassa, olen saanut luvan siirtää meidän pihan puolelle.

    (lisää…)

  • Rahkon Janne oli aika viikari

    Paavo Holappa ja Janne Rahko

    Pete Silenius muisteli isoisäänsä Janne Rahkoa (Johan Aapram, s. 30.5.1911, k. 4.6.1991), Rahkolan isäntää:

    Jannehan asui tässä meillä syytingillä kuolemaansa asti. Vanhempani olivat kovia reissaamaan jo silloin, joten vietin usein Jannen kanssa aikaa täällä kotosalla. Janne kertoi tarinoita, jotka muistuvat näitä sivuja selatessa mieleen.

    (lisää…)

  • Pikakuvia Kajaanin matkalta

    Oulun ilmoituslehti 1890

    Oulun kirkon torninkello lyödä paukutteli kahtatoista päivällä keskiviikkona elok. 20 pnä (1890), kun Kajaanin tullista ajaa karautimme Muhokseen menevälle tielle. Aikomus oli matkustaa Vaalan kautta Kajaaniin.  Maantie kulkee pitkin Oulujoen viljavaa laaksoa, Oulujoki vilkkuu tuo tuostakin vasemmalla kädellä. Hyvin on viljelty Oulujoen laakso, nuo vaalean kellervät ohra- ja ruisvainiot, sekä vihannat nurmikentät todistavat että maanviljelys on jo jotenkin hyvällä kannalla Oulujoen varrella. Vainioilla näki miestä naista kilvan hyörivän elonleikkuuhommissa. Rukiin leikkuu oli jo loppumaisillaan useammassa talossa ja jopa ohrankin sekä kauran leikkuu oli hyvässä määrässä.

    (lisää…)

  • Wanhain Walokuwain päiwä

    Ensimmäinen Wanhain Walokuwain päiwä veti Huovilan koululle aimo joukon väkeä. Laitasaaren historiaa kuvien ja asiakirjojen muodossa saatiin talteen gigamäärin. Myös aiemmin tallennetuista valokuvista tunnistettiin melkoinen joukko ihmisiä ja paikkoja.

    wanhain_walokuwain_paiwa_huovilassa

    (lisää…)

  • Anttilan perustajan isä syntyi Laitasaaressa

    Kalle Anttila

    Isäni kertoi, että Anttilan tavaratalon perustaja Kalle Anttilan suku on Laitasaaresta. En alkuun meinannut sitä uskoa, mutta tarkistelin sitten syntyneiden luetteloa, niin kyllähän se näin on.

    Kalle Johan Jalmari Anttila (s. 30.8.1887, k. 1.1.1975) syntyi Laitasaaressa torppari Heikki Anttilan ja vaimonsa Eeva Kaisan perheeseen. Kalle oli suomalainen painija – hän voitti painissa olympiakultaa kahdesti: vuonna 1920 vapaapainissa Antwerpenissä ja vuonna 1924 kreikkalais-roomalaisessa painissa Pariisissa. Hän oli myös painin maailmanmestari vuosina 1921 ja 1922. 1

    Kallen vanhemmat Heikki Juhonpoika Anttila (s. 12.11.1853 Laitasaari) ja Eeva Kaisa Rautio (s. 5.11.1853) asuivat Kallen syntymän aikaan Kähkösessä no 40 mäkitupalaisina, sen jälkeen Muhoksen Nykäsessä no 12. Näiden Anttiloiden sukujuuret ovat syvällä Laitasaaren mullassa, sillä heidän esi-isänsä Erkki Erkinpoika Anttila (s. n. 1726) asui Laihiaisessa no 30 viimeistään vuodesta 1747 lähtien isäntänä. 2 3 4

    (lisää…)