Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Anttilan perustajan isä syntyi Laitasaaressa

    Kalle Anttila

    Isäni kertoi, että Anttilan tavaratalon perustaja Kalle Anttilan suku on Laitasaaresta. En alkuun meinannut sitä uskoa, mutta tarkistelin sitten syntyneiden luetteloa, niin kyllähän se näin on.

    Kalle Johan Jalmari Anttila (s. 30.8.1887, k. 1.1.1975) syntyi Laitasaaressa torppari Heikki Anttilan ja vaimonsa Eeva Kaisan perheeseen. Kalle oli suomalainen painija – hän voitti painissa olympiakultaa kahdesti: vuonna 1920 vapaapainissa Antwerpenissä ja vuonna 1924 kreikkalais-roomalaisessa painissa Pariisissa. Hän oli myös painin maailmanmestari vuosina 1921 ja 1922. 1

    Kallen vanhemmat Heikki Juhonpoika Anttila (s. 12.11.1853 Laitasaari) ja Eeva Kaisa Rautio (s. 5.11.1853) asuivat Kallen syntymän aikaan Kähkösessä no 40 mäkitupalaisina, sen jälkeen Muhoksen Nykäsessä no 12. Näiden Anttiloiden sukujuuret ovat syvällä Laitasaaren mullassa, sillä heidän esi-isänsä Erkki Erkinpoika Anttila (s. n. 1726) asui Laihiaisessa no 30 viimeistään vuodesta 1747 lähtien isäntänä. 2 3 4

    (lisää…)

  • Korttilan kuvia

    Muhoksen pappila

    Olen tänään ollut Koortilassa ja kuvasin sieltä seinältä erään valokuvan. Tietääkö kukaan mikä rakennus tässä kyseessä? Mitä nuo muut rakennukset pihapiirissä ovat? Ja mikä ihme peilipallo tolpan nokassa on?

    Klikkaa kuvaa niin näet sen suurempana.

  • Koivikossa syötiin sieniä ja hevosenlihaa

    Koivikon ruokala

    Koivikon maanviljelyskoulussa pyrittiin murtamaan kansan ennakkoluuloja monessakin asiassa.

    1920- ja 1930-luvulla Koivikon pehtoorina toimi Lauri Salmi (s. 27.1.1900) ja yksi karjakoista oli Armida Koponen (s. 18.2.1899). He menivät naimisiin ja asettuivat myöhemmin Pömille eli Penninkankaan taloon no 56. He olivat osaltaan uudistamassa maanviljelysmenetelmiä ja ruokatottumuksia. He mm. opettivat Koivikon väen syömään sieniä, joita täällä päin pidettiin lehmän ruokana.1

    (lisää…)

  • Kurkia ja kauriita

    Metsäkauriit ja kurjet laidunsivat vappupäivän iltana sulassa sovussa samalla pellolla Laitasaaressa. Sain kuvata niitä rauhassa auton avoimesta ikkunasta noin 100 metrin päästä. Pitkällä putkella olisi hyvä kuvaaja saanut upeita kuvia, mutta hienon elämyksen sain minäkin talteen.

    Kurkia ja kauriita 2012

    Kurjet ovat olleet kevään airueita jo entisaikoinakin. Kaiku-lehden mukaan keväällä 1898 kurkia saatiin odotella pohjoiseen: (lisää…)

  • Hevosajokortti vuodelta 1916

    Hevosajokortti

    Tietäisikö kukaan – tai arvaisiko – mikä lienee tarkoitus oheisella dokumentilla? Ilmeisesti tällainen todistus on pitänyt hakea maassamme ennen itsenäisyyden ajan alkua?

    (lisää…)