Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Pöytäkirja tehty Laitasaaren maamiesseuran kokouksessa Laitasaaren Kansakoululla maaliskuun 16. pnä 1936. Saapuvilla oli noin 30 maamiesseuran jäsentä. Kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin A(ili) Kupela, sihteeriksi U(rho) Kupela
1§ Kokouksen avasi maamiesseuran puheenjohtaja U. Kupela, selostaen tämän ylimääräisen kokouksen tarkoitusta, jossa keskusteltavaksi tulee naisosaston perustaminen ja jos tämä katsotaan tarpeelliseksi myöskin asia lopullisesti päättämään.
Olen muutaman päivän ajan kahlannut läpi Holapan taloarkiston dokumentteja. Mielenkiintoisia löytöjä aina vuodesta 1869 lähtien, jolloin Räisäset tulivat asumaan Holappaan. Tulen esittelemään dokumenteista ainakin erikoisempia ja tärkeimpiä sitä mukaa kun ehdin niitä luettavaan muotoon pukea – ja tietysti omistajan suostumuksella!
Löytyipä papereiden seasta lääkinnällisiäkin ohjeita ruusun hoitoon. Oletan että tekstin on kirjoittanut joku, joka ei ole hallinnut täysin suomen kieltä – eli onko peräti ollut oikea lääkäri?
Korteselän talossa asuivat Yrjö Väisänen (s. 1902) ja vaimonsa Hanna o.s. Ahlström (s. 1904). Väisäsillä oli pari-kolme lehmää, joista elanto saatiin.
Yrjö kävi myös muualla töissä. Yrjö kuskasi maitopänikän Laukan maitolavalle töihin mennessään ja toi rehusäkin Leinosen Topin kaupasta tullessaan. Kaiken hän kuskasi polkupyörän päällä ja matkaa tuli kolme kilometriä suuntaansa.