Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Korteselän talossa asuivat Yrjö Väisänen (s. 1902) ja vaimonsa Hanna o.s. Ahlström (s. 1904). Väisäsillä oli pari-kolme lehmää, joista elanto saatiin.
Yrjö kävi myös muualla töissä. Yrjö kuskasi maitopänikän Laukan maitolavalle töihin mennessään ja toi rehusäkin Leinosen Topin kaupasta tullessaan. Kaiken hän kuskasi polkupyörän päällä ja matkaa tuli kolme kilometriä suuntaansa.
Huovilan koulun päiväkirjamerkinnässä keskiviikkona 2. marraskuuta 1927 kohdassa Poissa olleet
Toisen puolelaiset. Joki jäätyi yössä.
Oulujoki oli jäätynyt yön aikana, eivätkä eteläpuolella asuvat koululaiset päässeet kouluun. Jää ei tietystikään ollut vielä riittävän kantava, mutta sen verran vahva, ettei veneellä enää päässyt läpi.
Kouluun oli kuitenkin tullut pohjoispuolelta 9 tyttöä ja 7 poikaa, siis yhteensä 16 oppilasta.
Oulujoen rannalla kasvoivat sievä tyttö ja sinisilmäinen poika, jotka kerran karkasivat Lempi-laivalla kaupunkiin. Siellä he kihlat ostivat! Ja siitä se alkoi…
1930-luvun lopulla löytyivät Rovalta hirret kodin rakentamiseen tilalle Kulmala no 23:90, joka oli erotettu Keränen/Siekkinen/Lohela -tilasta. Valmistui pieni pirtti ja kamari. Pihapiiriin tehtiin navetta ja talli sekä maakellari, joka oli sodan aikana äidin ja pienten poikien pommisuojana. Savusauna oli jo valmiina etäämpänä, yhteisenä veljesten kesken. Sauna oli käytössä niin kauan kuin sen lämmittäjä äiti-Aino eli – niin työläs homma sen lämmitys oli. Mutta sen saunan lämpö ja tuoksu ei unohdu koskaan.
Olen törmännyt Rauta-Reetan nimeen muutaman kerran haastatellessani vanhempia laitasaarelaisia. Monet tietävät hänet nimeltä ja näöltä, mutta aika harva on toistaiseksi osannut kertoa hänestä enempää. Sen verran olen saanut tietää, että hän oli kehrääjä ja kulki talosta toiseen karttaamassa ja kehräämässä villaa. Hän asui mökissä, joka ilmeisesti oli Holapan no 51 mailla. 1
Oheinen kuva Rauta-Reetasta on otettu 1930-luvun puolivälin tienoilla ja hän on siinä arviolta 70-80-vuotias. 2 Olen etsinyt tietoja kirkonkirjoista, mutta varmuutta hänen henkilöllisyydestään en vielä saanut.
Kuvassa näyttelijä Paavo Jännes. 1 Laukan tilan osti 13.3.1945 mielenkiintoinen pariskunta Elli Maria o.s. Genetz (s. 1881) sekä Ilo Emil Schröder (s. 1875). He muuttivat sukunimensä Syväriksi. Ellilla ja Ilolla oli Laukkaa ostaessaan esittää paperi, missä kerrotaan, että heillä on ollut tilat Terijoella sekä Uukuniemellä, jotka he ovat menettäneet. He saivat sillä paperilla valtiolta ilmeisesti jonkin korvauksen, jotta voisivat ostaa Laukan tilan.