Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Haapaojan elämää

    Suomenkarjaa Koivikossa

    Kuvassa on Koivikon tilan suomenkarjan palkintolehmä. 1

    Ylä-Konnusta lohkotun Haapaojan tilan omistivat Antti (s. 1893 Kuusamo, k. 1946) ja Katri Leskelä (Hilja Katariina, o.s. Kontu eli Jurvelin, s. 1895, k. 1987). Tilalla pidettiin karjaa, mutta myös tilan ulkopuolelta haettiin lisätuloja. Savottatyöt työllistivät talvisaikaan perheen miesväkeä. Silloin ei vielä ollut keinolannoitteita tai ne olivat kalliita – saven ajo turvemaille maan kasvukunnon parantamiseksi oli tärkeää. Tämäkin työ suoritettiin talvisaikana.

    (lisää…)

  • Castrénin huvilasta veturimiesten kesäpaikka

    Castrenin huvila (pihan suuntaan)

    Pentti Häikiö kertoo alla miten Castrénin huvilasta tuli veturimiesten ja heidän perheittensä kesäpaikka. Onko sinulla muistoja tästä erikoisesta talosta? Oletko käynyt siellä Castrénien aikana – kerro muistosi kommenttikenttään.

    Veturimiesten Liiton Oulun osasto ry päätti 1960-luvun alussa hankkia osaston jäsenille sekä heidän perheilleen kesänviettopaikan läheltä Oulua. Muhoksen Ketolanojalta, Oulujoen törmältä, löytyi tarkoitukseen sopiva ns. Castrénin talo. Osaston kokouksessa 12.10.1962 valtuutettiin veturinkuljettajat Max Ilvo, Reino Kaappola ja Eino Häikiö hoitamaan asiaa. Myyjäosapuolina olivat perikunnan edustajat Hanna ja Lauri Castrén – kauppakirjat tehtiin 25.10.1962. Koivulan vihkiäisjuhlaa vietettiin 11.8.1963 runsaan väkijoukon läsnä ollessa.

    (lisää…)

  • Kun Laitasaaressa päättömällä ajettiin

    Kotimaisten kielten keskuksen nauhoitearkistossa 1 on Kangasollin isäntäpariskunnan Iikka (s. 1848, ent. Karppinen) ja Anna Beatan nuorimmaisen, Tildan, haastattelu esimerkkinä Muhoksen murteesta. Haastattelussa Tilda muistelee elämäänsä nuorena Kangasollilla.

    Iikka Kangasolli, takana tytär Tilda ja vas. miniä Liisa

    Hän kertoo, kuinka kaksi velimiestä (Jussi ja Iikka) kävivät tienaamassa rahaa Amerikassa asti ja saivat sitten ostaa talot itselleen. Kangasollille tulivat Kaiku– ja Louhi-lehdet, kun hän oli pikkutyttö. Kesäiset kirkkokäynnit hevoskärryillä äitin ja isän kanssa ovat jääneet elävinä mieleen samoin kuin se, että kotona Raamattua luettiin ahkerasti ja äiti luki paljon postillaa.

    (lisää…)

  • Viilipersous ja muita tarinoita Jannesta

    Janne-ukki oli poikasena perso viilille. Herkkua sai kesäaikaan, mutta sitä ei saanut yllinkyllin. Rahkon veljeksillekin oli puukulhollinen puoliksi. Isä Aappo piirsi viilikuppiin keskelle viivan, toinen puoli oli Jannen ja toinen Heikin (Jaakko Henrik). Pojat ottivat puulusikat pirtin hirren raosta mihin olivat ne työntäneet edellisen ruoan päätteeksi, tietenkin nuoltuaan ne tarkkaan puhtaaksi ennen sitä.

    Veljekset Janne ja Heikki Rahko

    Viilinpersouksissaan Janne keksi idean: hän kaivoi viivan alta viiliä Heikinkin puolelta. Lopulta Heikin puolikin losahti Jannen puolelle. Heikki suivautui niin, että paukautti puulusikalla Jannea otsaan. Ja siitähän seurasi sellainen tappelu, että yleensä rauhallinen Aappokin talutti pojat niskasta pihalle rauhoittumaan.

    (lisää…)

  • Heikki Hyrkki antoi naimaluvan

    Hyrkin naimalupa vuodelta 1864
    Jotta pääsi naimisiin, piti käydä rippikoulu.

    Ripillepääsy nähtiin siirtymäriittinä lapsuudesta aikuisuuteen. Rippikoulun käynyt nuori astui aikuisten maailmaan ja sai näin luvan pukeutua ja käyttäytyä kuin aikuinen. Tämä sisälsi oikeuden osallistua ehtoolliselle, juoda alkoholia ja kahvia, polttaa tupakkaa ja seurustella vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa.

    (lisää…)