Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Kuvassa Saarelan asemakaava.
Aloittaessani työni Koivikossa 1970-luvun alussa oli ensimmäisiä työtehtäviäni Saarelan meijerin, sahan, myllyn ja Rantakaupan alueiden perustamisen sekä niiden omistussuhteiden selvittäminen. Muhoksen kunta oli hankkinut omistukseensa Saarela 13:8 ja Maitola 13:10 nimiset tilat ja päättänyt lahjoittaa ne Koivikolle. Kunta lahjoitti maat sillä ehdolla, että Muhokselle perustetaan oma maatalousopisto ja sehän toteutuikin.
Koulujen päättäjäisviikonloppu -teema jatkuu eilisen mamselli- ja herrakoulun kuvauksen jälkeen monen laitasaarelaisen mieleen elävästi jääneen henkilön vaiheita muistellen.
Kaapriel Aukusti Ala-Kojola (s. 14.6.1894) oli syntynyt Lapualla. Hänen nimensä on kirjoitettu tuossa muodossa Lapuan seurakunnan syntyneiden luetteloon, mutta hän oli nähtävästi ottanut käyttöön etukirjaimet nimensä hieman fiinimmästä versiosta eli Gabriel Augustista. Monesti hänen sukunimessään käytetään väliviivaa, mutta virallisissa asiakirjoissa se on kirjoitettu ilman sitä. Ystävien kesken häntä kutsuttiin ilmeisesti Akuksi, ja sitä nimeä hän käytti myös pakinoissaan. 1
Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Suvivirret on laulettu, nuoriso ja lapset kirmaavat juoksujalkaa kesälomalle. Tänään on sopiva päivä kertoa Laitasaaressa toimineista parista erikoisesta koulusta.
Yllä oleva kuva on Rahkolan albumista. Tunnistaako kukaan kuvassa olevat henkilöt, ovatko Snellmaneja?
Kuvan henkilö ja hevonen eivät liity tarinaan
Vuonna 1886 Yli-Kosulassa syntynyt Heino Saarela oli muistellut kotikylänsä hevosten ja lehmien parantamista ennen vanhaan. Ei silloin varmasti osattu kuvitellakaan aikaa, jolloin eläinlääkärin voi pirauttaa avuksi kännykällään. Hän tiesi kertoa kahdesta kyläläisestä, joiden puoleen käännyttiin, kun eläin sairastui.
Oulun läänin kyntöopettajan U. Vartiaisen matkakertomus on julkaistu Pohjantähti-lehdessä sekä Oulun Wiikkosanomissa. Vartiainen kierteli antamassa maanviljelyyn liittyviä ohjeita lähialueilla kesien 1866-68 ajan, ilmeisesti Oulun läänin talousseuran palkkaamana.
Kertomus allekirjottaneen Oulun läänin kyntö-opettajan toimitus-matkoilta viimekuluneen kesän ajalla annettu hyvin arvoiselle Oulun läänin Talouden-seuran komitealle.