Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Kuvan henkilö ja hevonen eivät liity tarinaan
Vuonna 1886 Yli-Kosulassa syntynyt Heino Saarela oli muistellut kotikylänsä hevosten ja lehmien parantamista ennen vanhaan. Ei silloin varmasti osattu kuvitellakaan aikaa, jolloin eläinlääkärin voi pirauttaa avuksi kännykällään. Hän tiesi kertoa kahdesta kyläläisestä, joiden puoleen käännyttiin, kun eläin sairastui.
Oulun läänin kyntöopettajan U. Vartiaisen matkakertomus on julkaistu Pohjantähti-lehdessä sekä Oulun Wiikkosanomissa. Vartiainen kierteli antamassa maanviljelyyn liittyviä ohjeita lähialueilla kesien 1866-68 ajan, ilmeisesti Oulun läänin talousseuran palkkaamana.
Kertomus allekirjottaneen Oulun läänin kyntö-opettajan toimitus-matkoilta viimekuluneen kesän ajalla annettu hyvin arvoiselle Oulun läänin Talouden-seuran komitealle.
Monikaan ei ehkä tiedä, että laitasaarelaiset perustivat nykyisin Utajärveen kuuluvan Yli-Utoksen kylän. Tuolloin kylän nimeksi tuli Kustaankylä, silloisen hallitsijan kuningas Kustaa III:n mukaan.
Kylä on perustettu vuonna 1789 ja asialla ovat olleet laitasaarelaiset Heikki Pekkala (Kuosmanen eli Ojanperä eli Koskela, s. n. 1743, k. 10.11.1807 Utajärvi), Muhoksen lukkari Samuel Aspegren (s. 22.9.1747, k. 12.8.1791), Jaakko Vainiokangas (eli Vuohinki s. n. 1751, k. hukkumalla Pyhäkoskeen n. 1793) sekä Sakari Määttä (s. n. 1752, k. hukkumalla Utoksella 18.5.1793). Lukkari Samuel Aspegren oli Sakari Määtän vaimon Kaarina Aspegrenin veli.
Lisäksi kylään perustivat myöhemmin tilat niinikään laitasaarelaiset Klaus Tihinen, Aappo Määttä sekä Jaakko Tihinen (s. n. 1763). 1
Väinö Kontu rakensi talon vuonna 1946 Anna Aron törmälle Hakkarilan puolelle. Kuvassa Ala-Konnun komea aitta. Ala-Kontu jäi Niilo Konnulle ja uuden talon eli Kontulan sai Väinö. Koti tuli siis Väinö Konnulle (aik. Ähkynen, s. 7.6.1902) sekä tämän vaimolle Iiris Maria (Maija) Kangasollille (s. 21.1.1904 Kärnä no 1).
Me hankimme tämän Valametin siis Aholan nykyiseltä omistajalta joen pohjoispuolelta. Mahtaisiko kukaan tietää tämän ”Helmi Orvokiksi” kutsuttavan Valmetin historiaa? Näyttääkö tämä tutulta? Keulaan on kirjoitettu: pikku Valmet söpö :) Tarkoituksenamme on kunnostaa Valmet alkuperäiseen muotoonsa.
Nimi piikkilangankiristäjä tulee tavallaan vitsistä, tiedän tarinan, mutta tietääkö muut laitasaarelaiset (epäilen, että kyllä tietää)?