Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaarelaiset perustivat Yli-Utoksen kylän

    Yliutoksen tienhaara

    Monikaan ei ehkä tiedä, että laitasaarelaiset perustivat nykyisin Utajärveen kuuluvan Yli-Utoksen kylän. Tuolloin kylän nimeksi tuli Kustaankylä, silloisen hallitsijan kuningas Kustaa III:n mukaan.

    Kylä on perustettu vuonna 1789 ja asialla ovat olleet laitasaarelaiset Heikki Pekkala (Kuosmanen eli Ojanperä eli Koskela, s. n. 1743, k. 10.11.1807 Utajärvi), Muhoksen lukkari Samuel Aspegren (s. 22.9.1747, k. 12.8.1791), Jaakko Vainiokangas (eli Vuohinki s. n. 1751, k. hukkumalla Pyhäkoskeen n. 1793) sekä Sakari Määttä (s. n. 1752, k. hukkumalla Utoksella 18.5.1793). Lukkari Samuel Aspegren oli Sakari Määtän vaimon Kaarina Aspegrenin veli.

    Lisäksi kylään perustivat myöhemmin tilat niinikään laitasaarelaiset Klaus Tihinen, Aappo Määttä sekä Jaakko Tihinen (s. n. 1763). 1

    (lisää…)

  • Kun Konnun Väinö Kontulan rakennutti

    Konnun aitan edessä 1956

    Väinö Kontu rakensi talon vuonna 1946 Anna Aron törmälle Hakkarilan puolelle. Kuvassa Ala-Konnun komea aitta. Ala-Kontu jäi Niilo Konnulle ja uuden talon eli Kontulan sai Väinö. Koti tuli siis Väinö Konnulle (aik. Ähkynen, s. 7.6.1902) sekä tämän vaimolle Iiris Maria (Maija) Kangasollille (s. 21.1.1904 Kärnä no 1).

    (lisää…)

  • Piikkilangankiristäjä

    Piikkilangan kiristäjä
    Pihallemme ilmaantui viime viikolla piikkilangankiristäjä eli Valmet 20 – kuulemma emännän traktoriksi… ja sehän minulle kyllä passaa! Traktorin pitäisi olla laitasaarelainen, mutta  en saanut edelliseltä omistajalta nimeä tietoon tai muutakaan traktorin historiaa, sillä hän ei muistanut, kun ei itse ole paikallinen. Sanoi vain, että Valametti on toiselta puolelta jokea jostain punaisesta talosta. Vuosimallia tämä vissiin on 1954 tai 1955.

    Me hankimme tämän Valametin siis Aholan nykyiseltä omistajalta joen pohjoispuolelta. Mahtaisiko kukaan tietää tämän ”Helmi Orvokiksi” kutsuttavan Valmetin historiaa? Näyttääkö tämä tutulta? Keulaan on kirjoitettu:  pikku Valmet söpö :) Tarkoituksenamme on  kunnostaa Valmet alkuperäiseen muotoonsa.

    Nimi piikkilangankiristäjä tulee tavallaan vitsistä, tiedän tarinan, mutta tietääkö muut laitasaarelaiset (epäilen, että kyllä tietää)?

  • Sirkka – sotahevonen

    Sotahevonen ja Niilo Kontu (1947-50)

    Kuvassa Alakonnun hevosia. Sirkka-tammaa, joka on toinen hevonen oikealta, pitelee ilmeisesti talon isäntä Niilo Kontu (s. 1908).

    Tämän tarinan Sirkasta kertoi minulle Hilkka Kontu valokuvien skannauspäivänä Huovilan koululla ja oli niin erikoinen että jäi mieleen. Onko teillä muilla tietoa/muistoja hevosten tai autojen takavarikoinnista Laitasaaresta sota-aikana armeijan tarpeisiin?

    (lisää…)

  • Siepon historiasta

    Määtän taloja ja Määtän saari (1739)

    Siepon eli Määttä 20 historia on nyt pääosin kirjoitettu. Talosivulta puuttuu vielä tilan muut asukkaat, mutta ne ovat työn alla. Siepossakin on usein vaihtuneet asukkaat ja siinä on mm. asunut Perttusia, Rusasia ja tietysti Määttiä. Vikarin kartassa vuodelta 1739, joka oheisessa kuvassa, näkyy kaksi Määtän tilaa Petteri Määttä ja Lauri Määttä. Todellisuudessa Määttiä oli enemmänkin tuolloin jo, mutta jostain syystä Vikar ei niitä karttaansa ole laittanut. Määttien jakautuminen useaksi eri taloksi alkoi noin 1690 luvulla. Sitä aiemmin oli jakautunut Kauppi Määttä omaksi tilakseen.

    (lisää…)