Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Suomen kansa on aikoinaan laatinut paljon sananlaskuja ja –parsia, ja niistä kuvastuu yleensä sangen valoisa maailmankatsomus, vaikkapa joskus olisi ollut aihetta tilapäiseen pessimismiinkin. Mutta Suomen kansa on ollut humoristi hamasta äitinsä kohdusta ja humoristi – kuten ehkä tiedätte – hymyilee silloin, milloin muut itkisivät, ja tulee vakavaksi toisten iloitessa. Tämä kallis lahja se on elättänyt tämän kansan ja tehnyt katajaiseksi – ehkä liiankin visaiseksi toisinaan, pääpuolesta.
Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous torstaina 2.5.2013 Laitasaaren rukoushuoneella. Osoite: Rantatie 190, 91510 Rova.
Hallitus kokoontuu klo 18:00 ja vuosikokous klo 19:00. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet.
Tervetuloa!
Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä.
1700-luvun puolivälistä lähtien alkoi nuoriso huvitella kokoontumalla viettämään vähäistä vapaa-aikaansa yhdessä. Muotoja olivat kylänjuoksu, yöjuoksu, juopottelu, korttipeli ja tanssi. Kirkkoa asia huolestutti ja kirkkokuria tiukennettiin. Perinteisesti kirkon tehtäviin oli kuulunut seurakuntalaistensa seksielämän vahtiminen. Yleisimmin sakotettiin salavuoteudesta ja yhdyselämästä ennen avioliittoa.
Kuva ei liity tarinaan – mutta tunnetko hoitajia? Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
1880-luvulla levisi vakavia uutisia Itä-Euroopasta, siellä oli levinyt vakava koleraepidemia. Useat perättäiset katovuodet Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa – eniten katoja oli Pohjois-Suomessa. Osa väestä kärsi suoranaista nälänhätää ruoan loppumisen vuoksi. 1890-luvun alussa epidemia levisi myös nälän heikentämän väestön keskuuteen Suomeen, Venäjälle se levisi vuoden 1892 aikana. Epidemia keskittyi aluksi lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. 1
Kangaspuut olivat Väänäsellä ahkerassa käytössä. Vanhat vaatteet leikattiin kuteiksi. Kirjavista kuteista kudottiin matot lattialle. Valkeista kuteista kudottiin sänkyihin alustat, jotka olivat riittävän paksuja, myös pysyivät hyvin ja suorina mökkänä-patjojen eli olkipatjojen päällä. Matonkudeloimi koottiin luomapuissa ja Elmalta onnistuisi luonti vieläkin. Kangaspuissa kudottiin myös palttinaa, kahdella polkusella, lakana- ja tyynynpäälliskankaaseen kudottiin koristeraita nelipolkusella. Pyyhekangasta kudottiin pellavasta. Pellavaa kasvatettiin talon takana kankaalla, pojat olivat mukana nyhtämässä pellavaa syksyllä pellosta. Elma liotti (’lihasi’) ja loukutti pellavat saunan porstuassa lämpimässä.