Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Rovala no 63 historia

    Metsäpirtti 1950-luvulla
    Rovalan no 63 uudistila perustettiin 1780-luvulla oletettavasti Inkalan maille. Tilan päärakennus siirrettiin 1930-luvulla Saunakankaalle no 74 jota myös Reiniksi kutsutaan. Siksi talon historiikissa, jonka voit lukea täältä, on käytetty muokattuja Saunakankaan talon kuvia.

    Talon mielenkiintoisen historiikin on koonnut Pekka Karppila. Monta asujaa on tilalla ollut! Paikkaan liittyy läheisesti Rovan pysäkki, josta on myös olemassa pari kuvaa talon galleriassa. Laitasaaren pysäkeistä ja seisakkeista voisi kirjoittaa vaikka oman erillisen jutun – kuka ottaisi tehtäväkseen? Kirjoittajia voisi olla toki useitakin, koottaisiin sitten saman otsikon alle kaikki tai tehtäisiin useampiosainen juttusarja. Laittakaapa sähköpostia, osoitteet löydät täältä.

    Pekka kirjoitti myös oman kotitalonsa, eli Rovalasta lohkaistun Metsäpirtin tarinan. Oheisessa kuvassa on nimenomaan Metsäpirtti.

  • Laitasaaren sivusto avoinna vuoden

    Hyvää Pääsiäistä!
    Laitasaaren historiasivusto on nyt ollut virallisesti avoinna kaikille lukijoille vuoden ajan. Sivuston julkaisemisesta kirjoitettiin tässä artikkelissa.

    Alla tilastotietoa vuoden ajalta

    • julkaistuja artikkeleja yhteensä 254 kpl (etusivulla näkyvät jutut – kaikki listattuina täällä)
    • ladattuja valokuvia  yhteensä 1.299 kpl
    • sivuja yhteensä 397 kpl (mm. talosivut ja niiden kuva- ja tarinasivut)
    • sivustolla käyntejä koko aikana tähän mennessä kaikkiaan 54.769
    • erillisiä sivukatseluja 265.989 kpl

    Toivotamme hyvää Pääsiäistä kaikille lukijoillemme!

    – Solja, Sari & Jaana

  • Hilma ja Aappo Huovisen perhe Heliassa

    Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen).

    Soson tyttöjä

    Hilmalle ja Aapolle syntyi 6 lasta (Eeva, Martta, Martti, Ossi, Julia ja Erkki). Martti kaatui sodassa ja hänet on haudattu Muhokselle sankarihautaan.

    Tytöillä oli opiskeluhaluja. Vanhin tytär Eeva lähti pyrkimään Tornion seminaariin naapurin tytön, Maili Kivirinnan kanssa. Junat kulkivat jo tuolloin Muhoksen ohi, ja junalla mentiin Tornioon. Eeva pääsi seminaariin, koska oli niin peräänantamaton. Tullessaan pyrkimästä Eeva lauloi: ”Muista Luojaas nuoruudes”.

    (lisää…)

  • Onteron tulipalo

    Onteron navettapalo

    Onteron navetan tulipaloa yli viidenkymmenen vuoden takaa on vast’ikään muistellut Onteron emäntä Liisa Mäkelä o.s Koskela.

    Oli Liisa-tädin (Mäkelä, s. 7.10.1884) hautajaisaamu 11.9.1960. (Liisa oli Onteron vanhan isännän Yrjö Matti Mäkelän (s. 20.9.1890) sisar, joka asui viimeiset vuotensa Onterossa veljensä luona). Kävimme mieheni Osmon kanssa lypsyllä. Lehmät laitettiin laitumelle ja navetan karjakeittiön ison muuripadan alle tuli, että saisimme lämmintä vettä. Emännät saisivat sitten muistojuhlan jälkeen tiskata hautajaisväen tiskit. Kaikki astiat sisältä talosta oli kannettu karjakeittöön, jotta paremmin sopisi muistojuhlan astiat sisälle. Myöhemmin sitten katettaisiin pöytä ja pöydälle laitettaisiin valkoisen liinat, joiden reunoja kiersi mustasta silkkinauhasta tehdyt rusetit.

    (lisää…)

  • Kulumalan Sulo

    Lossari Sulo Lohela 1950-luvulla

    Oli lämmin toukokuun päivä, pihatuomi tuoksui täydessä kukassa. Oulujoen törmällä, Siekkilän kamarissa syntyi pieni poika, 22.5.1936. Poika sai nimekseen Sulo Henrik.

    Nuoripari, äiti-Aino ja isä-Heikki rakensi juuri omaa kotia, Kulmalaa, johon pian muuttivatkin.

    Äidin kertomuksista Sulon lapsuudesta on jäänyt mieleen esimerkiksi se, että Sulo oli ”vasaramies”; hänellä oli ollut puuhevonen ja sen poika oli iskenyt täyteen nauloja. Kun hevonen oli aikoinaan poltettu, siitä jäi yli kilo nauloja! Oli Sulo saanut sitten vasarasta päähänkin, kun pikkuveli Leo oli saanut työkalun käteensä; Sulo nukkui sikeitä päiväunia ja Leo oli ruvennut vähän herättelemään.

    (lisää…)