Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 2.5.2013

    Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous torstaina 2.5.2013 Laitasaaren rukoushuoneella. Osoite: Rantatie 190, 91510 Rova.

    Hallitus kokoontuu klo 18:00 ja vuosikokous klo 19:00. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet.

    Tervetuloa!

  • Pakanalliset Jumin häät – osa 1

    Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä.

    1700-luvun puolivälistä lähtien alkoi nuoriso huvitella kokoontumalla viettämään vähäistä vapaa-aikaansa yhdessä. Muotoja olivat kylänjuoksu, yöjuoksu, juopottelu, korttipeli ja tanssi. Kirkkoa asia huolestutti ja kirkkokuria tiukennettiin. Perinteisesti kirkon tehtäviin oli kuulunut seurakuntalaistensa seksielämän vahtiminen. Yleisimmin sakotettiin salavuoteudesta ja yhdyselämästä ennen avioliittoa.

    (lisää…)

  • Kolera vaivasi kansaa 1890-luvulla

    Kuva ei liity tarinaan – mutta tunnetko hoitajia? Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

    1880-luvulla levisi vakavia uutisia Itä-Euroopasta, siellä oli levinyt vakava koleraepidemia. Useat perättäiset katovuodet Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa – eniten katoja oli Pohjois-Suomessa. Osa väestä kärsi suoranaista nälänhätää ruoan loppumisen vuoksi. 1890-luvun alussa epidemia levisi myös nälän heikentämän väestön keskuuteen Suomeen, Venäjälle se levisi vuoden 1892 aikana. Epidemia keskittyi aluksi lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. 1

    (lisää…)

  • Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 4

    Käsitöitä ja omavaraista taloutta

    Kangaspuut olivat Väänäsellä ahkerassa käytössä. Vanhat vaatteet leikattiin kuteiksi. Kirjavista kuteista kudottiin matot lattialle. Valkeista kuteista kudottiin sänkyihin alustat, jotka olivat riittävän paksuja, myös pysyivät hyvin ja suorina mökkänä-patjojen eli olkipatjojen päällä. Matonkudeloimi koottiin luomapuissa ja Elmalta onnistuisi luonti vieläkin. Kangaspuissa kudottiin myös palttinaa, kahdella polkusella, lakana- ja tyynynpäälliskankaaseen kudottiin koristeraita nelipolkusella. Pyyhekangasta kudottiin pellavasta. Pellavaa kasvatettiin talon takana kankaalla, pojat olivat mukana nyhtämässä pellavaa syksyllä pellosta. Elma liotti (’lihasi’) ja loukutti pellavat saunan porstuassa lämpimässä.

    (lisää…)

  • Rovala no 63 historia

    Rovalan no 63 uudistila perustettiin 1780-luvulla oletettavasti Inkalan maille. Tilan päärakennus siirrettiin 1930-luvulla Saunakankaalle no 74 jota myös Reiniksi kutsutaan. Siksi talon historiikissa, jonka voit lukea täältä, on käytetty muokattuja Saunakankaan talon kuvia.

    Talon mielenkiintoisen historiikin on koonnut Pekka Karppila. Monta asujaa on tilalla ollut! Paikkaan liittyy läheisesti Rovan pysäkki, josta on myös olemassa pari kuvaa talon galleriassa. Laitasaaren pysäkeistä ja seisakkeista voisi kirjoittaa vaikka oman erillisen jutun – kuka ottaisi tehtäväkseen? Kirjoittajia voisi olla toki useitakin, koottaisiin sitten saman otsikon alle kaikki tai tehtäisiin useampiosainen juttusarja. Laittakaapa sähköpostia, osoitteet löydät täältä.

    Pekka kirjoitti myös oman kotitalonsa, eli Rovalasta lohkaistun Metsäpirtin tarinan. Oheisessa kuvassa on nimenomaan Metsäpirtti.