Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kesätapahtuma 13.7.2013 Seurojentalolla

    Laitasaari-Seura järjestää kesätapahtuman Laitasaaren Seurojentalolla lauantaina 13.7.2013 alkaen klo 13. Tapahtuman kesto on noin kolme tuntia ja tarkoitus on järjestää tilaisuus, jossa uudet ja vanhat laitasaarelaiset voivat tavata toisiaan ja tutustua.

    Seurojentalolla on esillä vanhoja laitasaarelaisia valokuvia, museoesineitä ja onpa luvassa myös erikoisten vanhojen esineiden tunnistuskilpailua! Mikähän mahtaa olla erikoisin esine ja kukahan sen mahtaa tunnistaa? Ensimmäiseksi oikein tunnistanut palkitaan.

    Tapahtumassa esittää mm. Reino ”Repe” Helismaan musiikkia Juha Pirilä kitaralla säestäen – onhan Helismaan syntymän 100-vuotisjuhlavuosi. Järjestämme  myös nännikumin heittokilpailut – eniten nännikumeja maitotonkkaan heittänyt voittaa. Palkinto on luvassa tästäkin kisasta! Lisäksi tapahtumassa pidetään arpajaiset ja tarjolla on kahvia, pullaa ja grillimakkaraa pientä maksua vastaan.

    Lapsillekin järjestetään puuhaa – piirustamista ja pihapelejä.

    Tapahtumaan on vapaa pääsy.

    Tervetuloa (vähintäänkin) 470-vuotiaan Laitasaaren kylän ensimmäiseen kesätapahtumaan uudet ja vanhat laitasaarelaiset ja heidän jälkeläisensä!

  • Pesäpuu

    Näitkö metsän komopuuta?
    Sadat vuodet vahti kuuta,
    katsoi nousut auringon,
    vältti myrskyn vahingon.
    Jätti seisoi juurillansa
    kasvatteli poikiansa.

    Vähenivät, varisivat
    havuneulat putosivat,
    jäivät maahan maatumaan.
    Kelovanhus seisoo vaan…
    Nytpä silmää pesäpuuta,
    onkaloa, pöntön suuta:

    Talo lysti oravalla
    metsän vaarin hartioilla.
    Siinä kävyt jyrsitään,
    poikuetta vaalitaan.
    Löytää herkun punahattu
    palokärki vanha tuttu.

    Kelohonkaa harmajaa
    punatulkku tarkastaa
    sen kun sisään puikahdat,
    aukosta taas kurkistat –
    niin kuin silmä puulla oisi,
    hymyn häivän nähdä voisi.

    Talvipäivän ystävillä
    keltarinta tiaisilla
    pesäsuoja mieluisa
    onkalossa laatuisa
    tuiskuöinä uinahdella
    kesäkultaa odotella.

    Niinpä metsän vanha isä
    luonnonluomaa suojaa, lisää.
    Ethän ylenkatso vaan
    rojo-oksan kompuraa –
    luonnon meno jatkuu niin –
    mäntypuusi suojaa siis.

    -Salli Lund

  • Aku pakinoi – On tullut kesä (1925)

    Meidän laakerimme olivat vielä liian laihat levätä, ja niinpä taas tartumme vanhaan haitariimme ja kiipeämme alimmalle oksalle – toki vain alimmalle oksalle, oi lukija. Huomaa tämä vaatimattomuus.

    On tullut kesä, ja elämme vain kesällä; talvella me olemme horroksissa ja näemme unta kesästä ja me laulaisimmekin kesästä; mutta, mutta, ei, me olemme jo sillä asteella että meidän haitarimme räminä on lakannut meitä hurmaamasta. Siinä ei ole yhtään ehjää kesäistä säveltä. Vaietkoon se ja antakoon kunnian kesälle. Ja vaietkoot kaikki muutkin haitarit! Kesä itse laulakoon, soittakoon! Kuunnelkaamme – nauttikaamme ja ennen kaikkea: vaietkaamme!

    (lisää…)

  • Kirkkoveneet – church boats (1938)

    Oulujoelta ei ole olemassa juurikaan vanhoja videoita – ainoa minkä olen löytänyt on tämä (klikkaa linkkiä). Vapaana kuohuva Oulujoki 103 vuoden takaa, upea näky!

    Tänä viikonloppunahan soudetaan kirkkoveneillä Tervasoutua Oulujoella.

    (lisää…)

  • Laitasaaren esineistöä – pajatyökalut

    Pajatyökalut

    Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Santeri Lohela (Laitasaari, Siltala)

    Taottuja paja/ahjotyökaluja. Kolme puuvartista pajavasaraa, kolmet pitkävartiset pajapihdit, yhdet hohtimet ja yksi hiilloksen kohennin.

    Santerin veli Heikki oli myös taitava seppä, hän asui Kulmalassa perheineen. Toinenkin veli eli Jaakko osasi sepäntaidot, hän asutti perheineen kotitaloa Siekkilää. Puhuttiinkin kolmen sepän Siekkilästä.

    Museon kokoelmissa on myös Yrjö Putaalan ja Martti Kangasollin lahjoittamat pajapihdit.

    Kuinkahan yleistä Laitasaaressa on ollut, että taloissa on ollut paja työkaluineen?