Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Oulujoella sattunutta

    Hukkuneen naaraamista Oulujoella

    Joki on laitasaarelaisille ollut aina tärkeä elementti – se on sekä antanut että ottanut. Ylläolevassa kuvassa naarataan hukkuneita. Kuva on Martti Kesäniemen ottama – tiedätkö tapauksen?

    Joulukuussa 1929 Laitasaaren karjantarkkailuyhdistyksen vt. karjakko Toini Emilia Kinnunen (s. 28.7.1908, herastuomari Aappo Kinnusen tytär Hyrkistä no 12) oli kahden muun naisen kanssa ylittämässä Oulujokea Parviaisen talon kohdalla kun vene kaatui. Talon palvelijatar Martta Keinänen ja Oulun läänin kiertävä karjatalousassistentti Maria Siviä Saikkonen hukkuivat. Toini itse pelastui uimalla. 1 2

    (lisää…)

  • Artikkeli historiasivustosta Tervareitissä

    Laitasaari-blogista kasvoi laaja kylähistoriasivusto

    Mikä esine tämä on?

    Laitasaaren kylän historiaa on kerätty reilun vuoden ajan www.laitasaari.fi -sivustoon. Harrastuspohjalta tuotettavaa sisältöä on kerätty tutkimalla erilaisia arkistolähteitä, haastattelemalla vanhempia kyläläisiä ja skannaamalla valokuvia.

    Blogi-nimitys on liian suppea kuvaamaan laajaa sivustoa, jossa on 300 postauksen eli artikkelin lisäksi myös 400 sisältösivua ja 1400 vanhaa valokuvaa. Suurin osa sisältösivuista on kylähistoriikkeja mutta myös koulujen, kauppojen ja yritysten historiasta on tehty sivuja.

    Asiantuntijalta kiitosta

    Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen toiminnanjohtaja, filosofian tohtori Kari-Matti Piilahti tutustui Laitasaari-sivustoon ensimmäisen kerran jo keväällä 2012. Suku- ja talohistorian asiantuntija pitää sivustoa ansiokkaasti toteutettuna kokonaisuutena.

    (lisää…)

  • Laitasaaren Latokartano

    Mielenkiintoinen teksti poimittu Raimo Rannan kommentista – siirretty artikkeliksi, Besolduksesta tietoja myös Ritva Nygreniltä

    Gyllenstierna - Golden star

    Hallintokäytäntö muuttui Oulujokivarressa kuten muuallakin maassa 1600-luvun puolivälissä – syntyi Oulun vapaaherrakunta.

    Kuningatar Kristiina palkitsi aatelisia läänityksillä. Kenraalikuvernööri Erik Gyllenstierna sai diplomaattisista ansioista vuonna 1651 Oulun pitäjän 111 manttaalista 78 manttaalia ja vuonna 1657 22 manttaalia hänen perilliselleen Konrad Gyllenstiernalle. Loput 11 manttaalia säilyi kruunun suorassa alaisuudessa sekä muutamilla pikkuläänitysten haltijoilla. Kruunu verotti henkirahalla vapaaherrakuntaa, mutta suurimman osan veroista kantoi hyväkseen vapaaherra. Seudun asukkaiden verorasitusta se ei kuitenkaan lisännyt. Vapaaherrakunnalla oli omat käräjät. Käräjäkäytäntö ja lait eivät poikenneet kruunun käräjistä.

    (lisää…)

  • Susi majaili Oulujoen tienoilla vuonna 1892

    Susi on ollut riesana laitasaarelaisille 1890-luvun loppupuolella. Se oli jo joulukuussa 1891 ollut liikkeellä ja syönyt mm. Ala-Siekkilän koiran. Sitten se oli tammikuussa tunkeutunut erään talon porstuaankin. Erityisenä haittana se on ollut Saunakankaan talon asukkaille. Tietoon ei artikkelista tullut se, tunkeutuiko susi nimenomaan Saunakankaan porstuaan.

    Nälkäinen susi. Wiime wiikolla oli muutamana yönä Muhoksella Laitasaaren kylän takalistolla susi tunkeutunut erään mökin porstuaan ja sieltä wienyt melkoisen kappaleen tuoretta lehmän lihaa ja syönyt nälkäiseen watsaansa. Mökkiläis-paralle tuli wahinko, kun hänen perheellensä olisi tullut monta ruoka-ateriaa siitä lihakappaleesta, jonka peto yhdellä kerralla nieli. Vaan eihän susi sitä katso. Yöllä oli satanut werestä lunta, jonka wuoksi aamulla woitiin nähdä tarkoin jälistä, että susi on todellakin ollut liikkeellä. 1

    (lisää…)

  • Muistikuvia pappilan elämästä

    Alman puutarha

    Kirkkoherra Samuel Abraham Strömmerin vaimo Alma Augusta (o.s. Bäckwall) oli sanalla sanoen luontoihminen: hän perusti Kortilan pappilaan laajan puutarhan kasvimaineen. Alma teetätti puutarhaan puiset vesijohdot ja kasvatti mm. parsaa, mikä on varmasti ollut erikoinen herkku Laitasaaressa 1890-luvun lopulla. Pappilan pihapuissa oli paljon lintuja, mm. useita pöllöjä pesueineen, vuodesta toiseen. Alma-rouva hoiti loukkaantuneita pikkulintuja; tiputti niiden suihin pipetillä punaviiniä!

    (lisää…)