Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kaunista kesää kaikille sivuston lukijoille!

    Huovilan koululaiset käsityötunnilla
    Me kirjoittajat toivotamme tänään 3. päivänä kesäkuuta kaikille Laitasaaren historiasivuston lukijoille leppoisia kesälomia tämän iloisen koulukuvan myötä.

    Laitasaaren juttuja julkaistaan kesänkin aikana ajastetusti sivustolla, käykäähän lukemassa ja kommentoimassa silloin tällöin.

    Pidämme hieman paussia tutkimisessa ja kirjoittamisessa – jatkamme syksymmällä jälleen uudella innolla.

  • Helian elukat

    Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen).

    Helian pihassa

    Hevosia oli Helialla ennen sotia kolme, lehmiä 12–13, kanoja paljon, lampaita toistakymmentä ja sika. Kanat munivat mihin sattui, polttiaispehkoon tai aitan alle. Ne saattoivat hautoa suuren tipupoikueen, jonka toivat sitten ylpeinä nähtäväksi. Tyttöjen piti kerätä munat polttiaispehkoista tai kömpimällä aitan alle niitä hakemaan.

    (lisää…)

  • Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 6

    Väänäsen perhe 1950

    Seurat, kirkossa käynti ja hautajaiset

    Varsinaisesti kyläilemässä käytiin lähinnä vain Tapion talossa. Kylän taloissa pidettiin ompeluseuroja joissa kyllä käytiin. Väänäsellä ja Tapiolla pidettiin lestadiolaisseuroja. Seurapuhujista oli puutetta, mutta lähellä asuvia vakipuhujia oli kaksi: lähes naapurissa asuva Tihisen Hans ja Konnunperällä asuva Kuusamosta tullut Leskelän Antti. Pirtti oli seuroissa aina täynnä ja seuravieraita tuli talvella hevosella joen toiseltakin puolelta rautatien läheltä ja Reinin perältä saakka.

    (lisää…)

  • Sibelius kalamatkalla Laitasaaressa (1929)

    Jean Sibelius

    Mäntylästä, kirkkoherran kesäpaikasta on löytynyt jokin aika sitten useita vanhoja kirjeitä ullakon sahanmuhista, jopa ”vanhan Sampan” ajoilta. Allaoleva referointi ei tosin ole näistä löydöistä.

    Kirkkoherra Karl Alfred Strömmerin vaimo Hilja Sigrid Strömmer (o.s. Hämäläinen, s. 11.5.1879 Helsinki), jota myös Hilliksi kutsuttiin, kirjoittaa kirjeessään sisarelleen Armi Klemetille 12.6.1935:

    Kuulen tässä saman aikaa sinfoniakonserttia, Sibeliuksen ihanat sävellykset. Varmaan olette nyt konsertissa, siellä on varmaan juhlahetki.

    (lisää…)

  • Näyttelijä Siiri Angerkosken sukujuuria Laitasaaressa

    Pekka Puupää

    Näyttelijä Siiri Saimi Angerkosken (o.s. Pelkonen, vuodesta 1904 Palmu, s. 21.8.1902 Oulu, k. 28.3.1971 Helsinki) 1 isä hopeaseppä Kustaa Sakarinpoika Palmu (ent. Pelkonen, s. 3.4.1880, k. 19.10.1937 Pori) syntyi Laitasaaressa, ilmeisesti hänen vanhempiensa Sakarin ja Marian asuessa Halosessa no 54. Siirin äiti oli Hanna Juhontytär Johansson (sukunimi vuoteen 1899 Jaara, s. 9.3.1877 Ii), pariskunta oli vihitty Ruotsin Haaparannassa 2.2.1902. Perheeseen syntyi vielä tyttäret Iines Ihanelma (s. 4.1.1905 Turku) ja Irja Inkeri (s. 7.2.1907 Maaria). Hanna lähti Amerikkaan ja hänet julistettiin kuolleeksi 10.12.1979 Oulun RO:n toimesta. Viimeinen, vielä varmistamaton tieto hänestä on vuoden 1949 äänestysluettelossa, Port Arthur, Ontario Kanada. 2

    Kustaa Pelkosen vanhemmat olivat Sakari Riitanpoika Pelkonen (alk. Pikkarainen, s. 15.5.1849 Oulujoki) 3 ja Maria Simunantytär Pussinen (myöh. Niemelä, s. 13.11.1851 Utajärven Niskankylä, Myllyrannan ruukki, k. 1934 Muhos). 4

    (lisää…)