Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Artikkeli historiasivustosta Tervareitissä

    Laitasaari-blogista kasvoi laaja kylähistoriasivusto

    Laitasaaren kylän historiaa on kerätty reilun vuoden ajan www.laitasaari.fi -sivustoon. Harrastuspohjalta tuotettavaa sisältöä on kerätty tutkimalla erilaisia arkistolähteitä, haastattelemalla vanhempia kyläläisiä ja skannaamalla valokuvia.

    Blogi-nimitys on liian suppea kuvaamaan laajaa sivustoa, jossa on 300 postauksen eli artikkelin lisäksi myös 400 sisältösivua ja 1400 vanhaa valokuvaa. Suurin osa sisältösivuista on kylähistoriikkeja mutta myös koulujen, kauppojen ja yritysten historiasta on tehty sivuja.

    Asiantuntijalta kiitosta

    Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen toiminnanjohtaja, filosofian tohtori Kari-Matti Piilahti tutustui Laitasaari-sivustoon ensimmäisen kerran jo keväällä 2012. Suku- ja talohistorian asiantuntija pitää sivustoa ansiokkaasti toteutettuna kokonaisuutena.

    (lisää…)

  • Laitasaaren Latokartano

    Mielenkiintoinen teksti poimittu Raimo Rannan kommentista – siirretty artikkeliksi, Besolduksesta tietoja myös Ritva Nygreniltä

    Hallintokäytäntö muuttui Oulujokivarressa kuten muuallakin maassa 1600-luvun puolivälissä – syntyi Oulun vapaaherrakunta.

    Kuningatar Kristiina palkitsi aatelisia läänityksillä. Kenraalikuvernööri Erik Gyllenstierna sai diplomaattisista ansioista vuonna 1651 Oulun pitäjän 111 manttaalista 78 manttaalia ja vuonna 1657 22 manttaalia hänen perilliselleen Konrad Gyllenstiernalle. Loput 11 manttaalia säilyi kruunun suorassa alaisuudessa sekä muutamilla pikkuläänitysten haltijoilla. Kruunu verotti henkirahalla vapaaherrakuntaa, mutta suurimman osan veroista kantoi hyväkseen vapaaherra. Seudun asukkaiden verorasitusta se ei kuitenkaan lisännyt. Vapaaherrakunnalla oli omat käräjät. Käräjäkäytäntö ja lait eivät poikenneet kruunun käräjistä.

    (lisää…)

  • Susi majaili Oulujoen tienoilla vuonna 1892

    Susi on ollut riesana laitasaarelaisille 1890-luvun loppupuolella. Se oli jo joulukuussa 1891 ollut liikkeellä ja syönyt mm. Ala-Siekkilän koiran. Sitten se oli tammikuussa tunkeutunut erään talon porstuaankin. Erityisenä haittana se on ollut Saunakankaan talon asukkaille. Tietoon ei artikkelista tullut se, tunkeutuiko susi nimenomaan Saunakankaan porstuaan.

    Nälkäinen susi. Wiime wiikolla oli muutamana yönä Muhoksella Laitasaaren kylän takalistolla susi tunkeutunut erään mökin porstuaan ja sieltä wienyt melkoisen kappaleen tuoretta lehmän lihaa ja syönyt nälkäiseen watsaansa. Mökkiläis-paralle tuli wahinko, kun hänen perheellensä olisi tullut monta ruoka-ateriaa siitä lihakappaleesta, jonka peto yhdellä kerralla nieli. Vaan eihän susi sitä katso. Yöllä oli satanut werestä lunta, jonka wuoksi aamulla woitiin nähdä tarkoin jälistä, että susi on todellakin ollut liikkeellä. 1

    (lisää…)

  • Muistikuvia pappilan elämästä

    Kirkkoherra Samuel Abraham Strömmerin vaimo Alma Augusta (o.s. Bäckwall) oli sanalla sanoen luontoihminen: hän perusti Kortilan pappilaan laajan puutarhan kasvimaineen. Alma teetätti puutarhaan puiset vesijohdot ja kasvatti mm. parsaa, mikä on varmasti ollut erikoinen herkku Laitasaaressa 1890-luvun lopulla. Pappilan pihapuissa oli paljon lintuja, mm. useita pöllöjä pesueineen, vuodesta toiseen. Alma-rouva hoiti loukkaantuneita pikkulintuja; tiputti niiden suihin pipetillä punaviiniä!

    (lisää…)

  • Laitasaaren kesätapahtuma 13.7.2013 Seurojentalolla

    Laitasaari-Seura järjestää kesätapahtuman Laitasaaren Seurojentalolla lauantaina 13.7.2013 alkaen klo 13. Tapahtuman kesto on noin kolme tuntia ja tarkoitus on järjestää tilaisuus, jossa uudet ja vanhat laitasaarelaiset voivat tavata toisiaan ja tutustua.

    Seurojentalolla on esillä vanhoja laitasaarelaisia valokuvia, museoesineitä ja onpa luvassa myös erikoisten vanhojen esineiden tunnistuskilpailua! Mikähän mahtaa olla erikoisin esine ja kukahan sen mahtaa tunnistaa? Ensimmäiseksi oikein tunnistanut palkitaan.

    Tapahtumassa esittää mm. Reino ”Repe” Helismaan musiikkia Juha Pirilä kitaralla säestäen – onhan Helismaan syntymän 100-vuotisjuhlavuosi. Järjestämme  myös nännikumin heittokilpailut – eniten nännikumeja maitotonkkaan heittänyt voittaa. Palkinto on luvassa tästäkin kisasta! Lisäksi tapahtumassa pidetään arpajaiset ja tarjolla on kahvia, pullaa ja grillimakkaraa pientä maksua vastaan.

    Lapsillekin järjestetään puuhaa – piirustamista ja pihapelejä.

    Tapahtumaan on vapaa pääsy.

    Tervetuloa (vähintäänkin) 470-vuotiaan Laitasaaren kylän ensimmäiseen kesätapahtumaan uudet ja vanhat laitasaarelaiset ja heidän jälkeläisensä!