Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Amerikansuomalaisen mainarin ja perinnelaulujen taitajan Kustaa Aaponpoika Similän (s. 19.1.1880 Muhosperä Similä) sukujuuret ovat Laitasaaren Laukan no 24 talossa. Kustaa oli Laukan tilan isännän Matti Tallmanin tyttären Liisa Laukan (s. 12.12.1779) ja hänen puolisonsa Kaaperi Matinpoika Korhosen (myöh. Kettunen, s. 27.10.1779 Utajärvi) lapsenlapsi eli pojan tyttären poika.
Olenpa näköjään kirjoittanut jo kaksi vuotta sitten tarinaa Pellonpäästä, Vänttilän mäkituvasta/torpasta. En ole muistanut laittaa siitä mainintaa etusivulle, joten nytpä tulee.
Torppari Juho Juhonpoika Holappa oli lähtöisin Holapasta no 51, jonne suku oli tullut Ähkysestä no 37. Aivan alkuperäisiä ähkysläisiä eivät hekään olleet vaan olivat Poutiaisia Utajärven Niskankylältä.
Torpparin jälkeläiset muuttivat aikoinaan Amerikkaan – kuten kuvan mieskin. Torpasta ja sen asukkaista voit lukea täältä.
Tänä juhannuksena (2014) satoi räntää – siksi artikkelikuvana talvinen Tupa, Laitasaaren Nuorisoseuran talo. Tunnistatko henkilöitä? Miltä ajalta kuva on?
Täten myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet omistamastamme Yli-Kosulan 3/8 manttaalin suuruisesta perintömaasta no 9 Muhoksen pitäjään Laitasaaren kylästä 4 179 neliömetrin suuruisen tontti-palstan Rantapellon yläpäästä Kosulankylän Nuorisoseuralle kolmentuhannen (3 000) Suomen markan kauppahinnasta, josta tuhat (1 000) Smk heti käteisellä maksetuksi kuitataan ja tuhat (1 000) Smk kuluvan vuoden ajalla, sekä loppu tuhat (1 000) Smk vuoden 1924 ajalla.
Vietämme keskikesän juhlaa täällä kauniissa Laitasaaressamme – maisemassa vehreimmässä – Oulujoen kauniissa välkkeessä. Tätä keskikesän juhlaa on vietetty jo paljon ennen kristinuskon tuloa, sillä kesän valoisimpana aikana esi-isämme viettivät säänjumala Ukon juhlaa sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Keskiajalla sitä alettiin viettämään säännöllisesti Johannes Kastajan nimipäivänä hänen syntymäjuhlanaan. Vanhoista asiakirjoista vuodelta 1316 on löydetty maininta Nativitas Johannis baptiste.
Tällä viikolla on Laitasaaressa vieraita Kanadasta. Kuvassa on pariskunnan miespuolisen jäsenen isoäiti Sofia Helena Kaaperintytär Tuohino (s. 16.4.1885 Kiiminki, k. 6.3.1952 Ladysmith BC, Kanada).
Sofian vanhemmat olivat Kaaperi Juhonpoika Tuohino tilalta Tuohino no 71 ja Anna Helena Jaakontytär Jaara Kiimingistä. Samaa sukua asuu edelleenkin Tuohinossa; uudistila perustettiin vuonna 1799.
Tutustumme yhdessä sekä Laitasaareen että Kiiminkiin ja Hailuotoon, joilla paikkakunnilla on suvun esivanhempia asunut.