Laitasaaressa maksettiin ikkuna- ja ylellisyysveroa


Ikkuna- ja ylellisyysveroluettelo vuonna 1798

Ovi- ja ikkunavero oli voimassa vuodesta 1743 eteenpäin aina vuonna 1809–10 voimaan astuneisiin uusiin määräyksiin. Veron perusteena oli rakennuksen ovien ja ikkunoiden lukumäärä, jonka avulla katsottiin voitavan määrittää talon omistajan veronmaksukykyisyys. Veron etuna oli, että rakennuksen koko voitiin arvioida verotusta varten menemättä rakennukseen sisälle. 1 2

1 riikintaaleri = 48 killinkiä = 376 runstykkiä, 1 killinki = 12 runstykkiä

Ikkuna-aukot – Fönster Lufter

Taskukellot Fickuhr, Gull och Silver

  • kultakello – vero 4 killinkiä; maaviskaali Olof Wallin Hämälä no 4
  • hopeakello – vero 2 killinkiä; kirkkoherra Gustaf Reinhold Appelgren Kortila no 34 sekä kruunun nimismies Gustaf Adolf Aemelaeus (sukunimi alk. Äimälä)

Sotilaiden vaimojen silkkikankaat – Sidentyg, Soldate Hustrur, 1 killinki

  • sotilas Ekholmin vaimo Kaarina
  • sotilas Räfin vaimo Marketta

Tupakan käyttäjätTobacks Nyttjare

  • Talolliset (Husbönder) – melkein jokaisen talon isäntä tupakoi ja maksoi siitä 4 killinkiä veroa
  • Lapset ja palkolliset (Barn och Tjenstefolck) saivat tupakoida verottomasti – lähes jokaisen talon palkollisista joku tupakoi – samaan lukuun on laskettu myös tupakoivat lapset!

Koko Muhoksella maksettiin siis 33 säätyläisten ikkunasta, 1269 talollisen ikkunasta, 952 pirtin valoaukosta (olivat tosin verottomia), yhdestä kultakellosta, 3 hopeakellosta sekä 7 silkkikankaasta. 256 muhoslaisista isännistä tupakoi sekä 171 renkiä/piikaa tai lasta. Sikäli kun verovelvolliset ovat rehellisesti lukumäärät veronkantajalle ilmoittaneet.

  1. Oulun läänin tilejä, tositekirja 1798, s. 1147, Antecknings-Längd till Afgift för Fönster Lufter och Öfverflöd, Likmätigt Rikhens Högloflige Ständers Bevillning af den 22. Aprill 1789 uti Muhos Sockn För År 1798, käännökset Ritva Nygren
  2. Wikipedia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *