Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Arkistolaitoksen tietokannassa ongelmia

    Tilojen historiikkeihin linkitetään aina alkuperäiset lähteet, jotka ovat useinmiten joko Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa tai Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen materiaaleissa.

    Arkistolaitoksen linkit eivät nyt toimi, ohessa tiedote asiasta

    22.04.2015
    Digitaaliarkistossa käyttökatko

    Digitaaliarkiston toiminnassa on useita viikkoja kestävä käyttökatko. Käyttörajoitetut digitaaliset aineistot ovat toistaiseksi poissa käytöstä, mutta julkisia digitaalisia asiakirjoja voi tutkia arkistolaitoksen Astia–verkkopalvelun kautta.

    Arkistolaitoksen Digitaaliarkiston teknistä ylläpitoa ollaan parhaillaan ulkoistamassa. Osana ulkoistamista aineisto siirretään uudelle palvelimelle. Siirron valmistuttua palvelu toimii jälleen normaalisti.

    Arkistolaitos pahoittelee asiakkailleen katkoksesta aiheutuvaa haittaa.

  • Rönkkö no 18 historia

    Pihaheinäntekoa, taustalla Rönkön talot

    Monolan väkeä heinähommissa – oikealla harava kädessä Tytti eli Gunvor Hägglund, vasemmalla Joonas Littow ja keskellä Antti Jaara Kivarista. Taustalla Rönkön rakennuksia.

    Rönkkö – myös Määttä-Rönköksi mainittu – on, kuten nimestä voi päätellä, yksi monista Määtän taloista Laitasaaressa.

    1. Määttä kantatalo – lue lisää tästä
    2. Isomäättä no 16 – historiikin kirjoitus kesken – apua kaivataan!
    3. Pienimäättä no 17 – lue lisää tästä
    4. Määttä-Rönkkö no 18 – lue lisää tästä
    5. Määttä-Sieppo no 20 – lue lisää tästä
    6. Määttä-Yrjänä no 29 – lue lisää tästä
    7. Määttä-Kauppi no 36 – lue lisää tästä
    8. Kopsa no 42 – lue lisää tästä

    Kuten huomaatte – Isomäätän historiikki on aivan alkutekijöissään! Onko sukuasi asunut tilan alueella?

    Rönköstä ei ole kuvia – olisiko tilaa viimeisimmäksi omistaneilla Haapalaisilla niitä? Tai talon heiltä ostaneilla ja rakennukset purkaneilla uusimmilla omistajilla? Yhteydenottojanne kaivataan!

  • Kuvien tunnistamista – lapset ja ryhmät

    Pirttijärvellä juhannuksena 1930

    Sanginjokisia Pirttijärvellä juhannuksena 1930 Tuppelan pihassa. Vas. Lohelat Samppa, ed. Heikki ja Väinö. Janne Viittanen edessä, Aarne Kassinen avopäin vaal. takissa, Eemil Honkarinta, Mirja Kaveri, Anne Laurila, Janne Kaveri ja Antti Määttä kaulakkain, Lilja Törmänen valk. hartiahuivi, Lyyli Aho kukallinen huivi, takanaan Helga Parviainen sekä Hilja Grönstrand. Martta Honkarinta ja Iida Mikkonen oik. Kuva: Sinikka Koskenniska

    Tunnistamattomiin ryhmäkuviin on saatu pari uutta kuvaa sanginjokisista, tarkistakaapa näkyykö tuttuja naamoja? Oheisen kuvan tekstin löysi Pohjois-Pohjanmaan perinnealbumista Pentti Lohela.

    Entäs tämä talo – kenties Sanginjoelta tämäkin?

    Mikä talo?

    Linkit tunnistamattomiin lapsiin ja ryhmiin.

    Aiempi tunnistusartikkeli.

  • Kulkija vanhalla Oulu-Muhos tiellä 1600-1800 luvulla

    Tämän tekstin on kirjoittanut Raimo Ranta ja se kertoo mielenkiintoisella tavalla millainen näkymä entisajan kulkijalla on ollut liikkuessaan vanhalla tiellä Pikkaralankylästä aina Muhosperään saakka

    Erkki Kärnän ja Kerttu o.s. Juusolan häät Kestissä vuonna 1929

    Vanha tieura, joka oli alkuun ratsain ja jalkaisin kuljettavissa, avattiin ensimmäisen kerran kuljettavaan kuntoon 1610-luvulla. Rakentamisen pani alulle Oulun linnan käskynhaltija Isak Behm. Maaherra Wrangell antoi vuonna 1681 raivata tie vaunuin ajettavaksi. Tien tärkeimmät käyttäjät olivat virkamiehet ja sotilaat, myös Viipurin ja Oulun välinen postilinja kulki Oulujokivartta pitkin. 1

    Kuljemme vanhaa tieuraa Pikkaralan kylästä Viskaalintietä Tuohinonojalle. Halonen, Vauhkola, Puujalka, Perttunen eli Koistinen jäävät tien oikealle puolelle, vasemmalle Perttula, joka myöhemmin tunnetaan Viskaalina.

    (lisää…)

  • Laitasaaren esineistöä – seinäkello

    Seinäkello

    Hakkarilan seinäkello

    Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Alli Karppinen o.s. Parviainen (Reini eli Saunakangas no 74). Jaakko Parviainen (s. 1889, Allin isä) ostanut sotilaspuustelli Hakkarilan huutokaupasta.

    Hakkarilassa asuneen maanmittari Sjöholmin vaimo Maria kuoli sydänhalvaukseen vuonna 1896. Marian perukirjassa mainitaan paljon talon irtaimistoa, mm. seinäkello – liekö ollut juuri tämä sama? Leski perheineen muutti Laitasaaresta Kemiin vuonna 1910. Olikohan huutokauppa pidetty näihin aikoihin tai uusien asukkaiden tultua Hakkarilaan?

    (lisää…)