Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kulkija vanhalla Oulu-Muhos tiellä 1600-1800 luvulla

    Tämän tekstin on kirjoittanut Raimo Ranta ja se kertoo mielenkiintoisella tavalla millainen näkymä entisajan kulkijalla on ollut liikkuessaan vanhalla tiellä Pikkaralankylästä aina Muhosperään saakka

    Erkki Kärnän ja Kerttu o.s. Juusolan häät Kestissä vuonna 1929

    Vanha tieura, joka oli alkuun ratsain ja jalkaisin kuljettavissa, avattiin ensimmäisen kerran kuljettavaan kuntoon 1610-luvulla. Rakentamisen pani alulle Oulun linnan käskynhaltija Isak Behm. Maaherra Wrangell antoi vuonna 1681 raivata tie vaunuin ajettavaksi. Tien tärkeimmät käyttäjät olivat virkamiehet ja sotilaat, myös Viipurin ja Oulun välinen postilinja kulki Oulujokivartta pitkin. 1

    Kuljemme vanhaa tieuraa Pikkaralan kylästä Viskaalintietä Tuohinonojalle. Halonen, Vauhkola, Puujalka, Perttunen eli Koistinen jäävät tien oikealle puolelle, vasemmalle Perttula, joka myöhemmin tunnetaan Viskaalina.

    (lisää…)

  • Laitasaaren esineistöä – seinäkello

    Seinäkello

    Hakkarilan seinäkello

    Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Alli Karppinen o.s. Parviainen (Reini eli Saunakangas no 74). Jaakko Parviainen (s. 1889, Allin isä) ostanut sotilaspuustelli Hakkarilan huutokaupasta.

    Hakkarilassa asuneen maanmittari Sjöholmin vaimo Maria kuoli sydänhalvaukseen vuonna 1896. Marian perukirjassa mainitaan paljon talon irtaimistoa, mm. seinäkello – liekö ollut juuri tämä sama? Leski perheineen muutti Laitasaaresta Kemiin vuonna 1910. Olikohan huutokauppa pidetty näihin aikoihin tai uusien asukkaiden tultua Hakkarilaan?

    (lisää…)

  • Laitasaaren historiasivusto 3 vuotta

    Neitoja rannalla

    Tunnistatko näitä ihania neitokaisia Oulujoen rannalla – klikkaa kuvaa isommaksi!

    Aika rientää – mutta paljon on saatu aikaiseksi!

    Kolmessa vuodessa sivustolle on koottu

    • historiikkeja yli 60 talosta ja useamman historiikki on viimeistelyä vaille valmis
    • sivuja yhteensä 420 kpl (mm. talosivut ja niiden kuva- ja tarinasivut)
    • artikkeleja 463 kpl (eli etusivun tarinoita – kaikki listattuina aakkosjärjestyksessä täällä – klikkaa linkkiä)
    • valokuvia 1.619 kpl

    Tuona aikana sivustolla on

    • käyty yli 171.589 kertaa – viimeisen vuoden aikana n. 5.000 käyntiä kuukaudessa
    • käynyt yli 69.000 eri lukijaa
    • sivukatseluja yli 676.000
    • lukijoista 60% on uusia ja 40% sivustolla jo aiemmin käyneitä, eli uusien lukijoiden määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana.

    Sivusto avattiin – lue artikkeli tästä; sivusto vuoden ikäinen – lue artikkeli tästä; sivusto kahden vuoden ikäinen – lue artikkeli tästä.

    Suuret kiitokset kirjoittajillemme, Laitasaari-Seuran jäsenille, sekä kaikille muillekin jotka ovat edistäneet Laitasaaren kylän historiankeruuta! Seuran jäseneksi voit liittyä täältä (klikkaa linkkiä, avautuu uusi ikkuna) – tuet samalla toimintaamme!

    Projektin tavoite on saada ensimmäinen osa kylähistoriikkia painettua kirjaksi – alustava aikataulu on talvi 2016.

    Seuraavassa Laitasaari-Seuran hallituksen kokouksessa pohditaan myös, pidämmekö sivuston edelleen kaikille avoimena. Toinen vaihtoehto on että rauhoitamme sen vain jäsenille, jolloin kirjoittajat ehtivät paneutumaan tärkeimpään asiaan eli talohistoriikkeihin. Tätäkin asiaa voi ja saa kommentoida!

  • Mummon luona Monolassa – osa 4

    Maan suola

    Strömmereitä pappilan salissa

    Äitini Toini Wirkkula, o.s. Aulis, oli hyvin kiintynyt enoonsa Samuel Abraham Strömmeriin (1854-1923), joka olikin ollut hyvin mukava mies. Jo esikoistaan odottaessaan äiti oli päättänyt, että juuri Samppa-enon hän haluaa lapsensa kastamaan. Pian olisikin ollut liian myöhäistä. Muhoksen kirkkoherra Samuel Abraham Strömmer kuoli 5.7.1923, kolme kuukautta sovittujen ristiäisten jälkeen. Hänen muistokseen annettiin myös perheemme nuorimmalle, Simolle (s. 1936), kolmanneksi nimeksi Samuel.

    (lisää…)

  • Jättiläistarinoita – osa 10, Montta laskee Pyhäkosken

    Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.

    Pyhäkoski
    Montta oli tällä erää kulkenut Oulujoen vesiä, kulkenut laveita Oulujärven selkiä ja ilman pelvotta laskenut suuria Oulujoen koskia. Mutta kun hän tuli Pyhäkosken niskaan ja havaitsi kosken mahtavaa vihaa, tärisytti häntä äkkinäinen vapistus. Hän seisoi silmänräpäyksen mietiskellen, epäilyksellä luoden silmänsä sinne ja tänne ja näkyi nyt päättäneen kääntää veneensä rantaa kohden välttääkseen vaarallista koskea.

    (lisää…)