Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Lumiaisen tilaan no 64 liittyy erottamattomasti koko Suomen kansan rakastama satu Koivusta ja tähdestä. Samalla paikalla koettiin isonvihan kauhut – joista on kirjoitettu mm. tässä artikkelissa.
Lumiaisen tilaa ei ole enää olemassa; se liitettiin aikoinaan Kopsaan no 42. Lue lisää talon historiikista täältä. Historiikin on kirjoittanut Ritva Nygrén ja sivustolle vienyt Sari Heimonen.
Ensimmäisistä muistikuvistani alkaen mummo oli pienikokoinen ja ryppyinen vanhus. Haaleansinisissä silmissä oli eloisa katse, olemuksessa ja ilmeissä jotakin aineettoman haurasta. Kauneinta mummossa oli hymy, se oli kirkas, sydämellinen ja henkevä.
Jo nuoruuden kuvissa mummon vaatetus näyttää olleen ankaran säädyllinen: musta tai tummansävyinen, nilkkoihin ulottuva korkeakauluksinen leninki, ainoana koristeena broshi eli rintaneula, sileä nutturakampaus, jakaus keskellä päätä, vanhempana päälaella pieni musta pitsimyssy.
Laitasaarelaisten hyvin tuntema Kalevi Leskelä on valittu uudeksi Koivu ja tähti -henkilöksi! Eipä olisi voinut olla osuvampi valinta! Kalevi on ollut pitkään kantavia voimia Muhoksen kotiseutuyhdistyksessä sekä kotiseutumuseon toiminnassa.
Lue myös Ylen haastattelut Vanhoista maatiaisviljakannoista voi löytyä nykyaikaiselle kasvinjalostukselle tärkeitä ominaisuuksia sekä Tuomiopäivän holvi on varmuuskopioiden varmuuskopio (kuva lainattu Ylen sivulta).
Kalevin kynästä ovat myös useat artikkelit sivustollamme – valtaosa niistä löytyy esim. tämän linkin kautta.
Lämpimät Onnittelut Kaleville!
Päätalon no 70 uudistilan perusti Paavo Pekanpoika Remes (s. n. 1745). Vaimona hänellä oli Valpuri Olavintytär Siira eli Pelkonen (s. 4.12.1737).
Laitasaaressa asui tuohon aikaan muitakin Remeksiä – Paavon veli Hannu Viinikanojassa no 67 ja tämän kaksoisveli Pekka vävynä ja torpparina Halkovaarassa no 47. Kovin aikaansaapaa ja työtä pelkäämätöntä sukua vaikuttavat olleen!
Päätalon historiikkia on kirjoittanut Pirkko Kettunen ja me muut ”vakioapulaiset” – ja sen voi lukea täältä.
Usea muhoslainen on selvittänyt aikojen saatossa ”oikean” Mimmin esikuvaa, mistä Helismaa olisi rallinsa kirjoittanut. Usein Mimmi on liitetty Armi Kuuselaan, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Reino Helismaa teki Muhoksen Mimmi -rallin jo vuotta ennen Armin kruunaamista Miss Universumiksi.
Osa on sitä mieltä, että hän oli Hilda Maria Musta (s. 26.5.1912 Tyrnävä, k. 11.4.1993 Rovaniemi), jonka sukujuuret kiertyvät Utajärven kautta Laitasaareen. Raimo Ranta on kysellyt Helismaan sekä Toivo Kärjen perikunniltakin asiaa ja sai tietoa, että Mimmi oli fiktiivinen henkilö. Kuitenkin Hilda Maria Mustan sukulaiset ovat perimätietona kertoneet, että Hilda oli Mimmin esikuva todellisuudessa. Jotkut tutkijat ovat väläyttäneet, että Hilda olisi ollut Armi Kuuselan serkku, mutta he eivät oikeasti olleet mitään sukua toisilleen. Olipa niin tai näin, päätin tutkia Hildan sukujuuria, joihin sain tietoja myös Raimolta. 1 2