Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Päätalon no 70 uudistilan perusti Paavo Pekanpoika Remes (s. n. 1745). Vaimona hänellä oli Valpuri Olavintytär Siira eli Pelkonen (s. 4.12.1737).
Laitasaaressa asui tuohon aikaan muitakin Remeksiä – Paavon veli Hannu Viinikanojassa no 67 ja tämän kaksoisveli Pekka vävynä ja torpparina Halkovaarassa no 47. Kovin aikaansaapaa ja työtä pelkäämätöntä sukua vaikuttavat olleen!
Päätalon historiikkia on kirjoittanut Pirkko Kettunen ja me muut ”vakioapulaiset” – ja sen voi lukea täältä.
Usea muhoslainen on selvittänyt aikojen saatossa ”oikean” Mimmin esikuvaa, mistä Helismaa olisi rallinsa kirjoittanut. Usein Mimmi on liitetty Armi Kuuselaan, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Reino Helismaa teki Muhoksen Mimmi -rallin jo vuotta ennen Armin kruunaamista Miss Universumiksi.
Osa on sitä mieltä, että hän oli Hilda Maria Musta (s. 26.5.1912 Tyrnävä, k. 11.4.1993 Rovaniemi), jonka sukujuuret kiertyvät Utajärven kautta Laitasaareen. Raimo Ranta on kysellyt Helismaan sekä Toivo Kärjen perikunniltakin asiaa ja sai tietoa, että Mimmi oli fiktiivinen henkilö. Kuitenkin Hilda Maria Mustan sukulaiset ovat perimätietona kertoneet, että Hilda oli Mimmin esikuva todellisuudessa. Jotkut tutkijat ovat väläyttäneet, että Hilda olisi ollut Armi Kuuselan serkku, mutta he eivät oikeasti olleet mitään sukua toisilleen. Olipa niin tai näin, päätin tutkia Hildan sukujuuria, joihin sain tietoja myös Raimolta. 1 2
Tässä tasavallassa on pahimmaksi pahantekijäksi havaittu tupakkamies ja –nainen, joita sakotetaan armottomasti aivan kuin he olisivat savullaan saaneet aikaan koko tämän taivaankappaleen korjaamattoman kaaoksen, ja kuitenkin he ovat niitä kaikkein kunniallisimpia kansalaisia. Ainakin heidän savunsa varassa on suurelta osalta jo vuosikaudet tämä kolhoosi seisonut nurkillaan.
Michel Kocko on Tämän piplijan omistaja eli Walpuri Kylmänen eli Talon emäntä Walpur Kocko ja tämän piplijan on minun isäni Michel Kocko minulle lämpymästä käjestän nijn mjnä myös Tahdon anta minun waimolleni Walpor Kylmäselle ja joka hänen nimesä pyhgi pois Tästä girjasta hänen on wanhurskas Jumala pois pyhgiwä elämän kirjasta ja hän on lujettawa niden sekan jotaka tulesa palawat
Michel Kocko
eli Walpor Kocko
Temmes den 21 april 1811
Ala-Temmeksen Kokon no 8 isäntä Mikko Mikonpoika Kokko (s. 8.8.1786) oli avioitunut Valpuri Juhontytär Hyryn eli Kylmäsen (s. 5.4.1777) kanssa 28.11.1809. Heille syntyi tytär Liisa (Elisabeth, s. 23.3.1815). 1
Viinikanojassa no 67 asunut Aappo Pekanpoika Kesti (s. 17.9.1770) hoiti isännän tehtävien ohella pitäjän piiskurin tointa.
Piiskuri oli nimitys, jonka virallinen nimi oli profossi. Alkuaan tehtävänä oli 1600-luvulla järjestyksen valvominen, mutta myöhemmin tehtäviin kuului sotilaiden majatalon pitäminen sekä vielä myöhemmin rangaistuksien toimeenpaneminen ja valvominen. Käräjät tuomitsivat usein raipparangaistuksia ja profossin tehtäväksi jäi niiden toimeenpaneminen. Prossin arvovalta laski huomattavasti ja tästä johtuen virkanimeksi muodostui pikkuhiljaa piiskuri. (lisää…)