Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Aku pakinoi – Päästäkää meidät siitä pahasta! (1948)

    Tuskin tarvinnee sanoa, mikä se on, sillä riitaa rakastava Suomen kansa kaikessa sisukkaassa sapekkuudessaankin lienee kutakuinkin yksimielinen siitä, että kaikenkaltainen säännöstely on vihdoinkin lopetettava. Olkoonkin, että se pahimpina pulan päivinä on ollut välttämätön, ei se ole kaikissa suhteissa auttanut yhtään mitään. Kansanhuollon ”taikalaput” ovat lukemattomissa tapauksissa saaneet jäädä leikkaamatta, kun niitä ei ole ”noteerattu”. Esim. ne lihakortit ainakin maaseudulla olivat pelkkää koreutta. Niillä ei saanut koskaan mitään. Ja lihaa kuitenkin syötiin, niin kuin sitä syödään nytkin. ”Pimeät possut”, pässit sekä muut naudat opetettiin olemaan hiljaa aikansa ja sitten ”pantiin penkkiin” vähin kiljumisin sekä pistettiin poskeen niinikään hissunkissun. Tuliko siitä kenenkään omatunto kipeäksi, mene ja tiedä. Mutta koko se säännöstelyruljanssi lieneekin siirtänyt sen ns. omantunnon etupäässä sinne keskiruumiin yläosaan: toisilla vatsaan, muutamille rahalomsaan.

    Ja ne vaatekortit – moniko niilläkään on mitään saanut?

    (lisää…)

  • Rättäri sai säästöpankin ensimmäisen lainan

    Nimellä Muhoksen kunnan Säästöpankki toimintansa aloittaneen pankin perustamispäätös tehtiin kuntakokouksessa 10.2.1887. Pohjarahasto, joka oli suuruudeltaan noin 600 markkaa, tuli hätäapurahastosta, jota oli säilytetty Limingan Säästöpankissa. Senaatin vahvistettua säännöt voitiin pankki avata yleisölle Valkolan talossa 25. huhtikuuta 1888.

    Ensimmäinen asiakasmerkintä oli lainan myöntämisestä rättäri Heikki Polviselle. Heikki tarvitsi luottoa lunastaakseen osan Siekkinen no 23 tilasta.

    (lisää…)

  • Lumiainen no 64 historia

    Lumiaisen tilaan no 64 liittyy erottamattomasti koko Suomen kansan rakastama satu Koivusta ja tähdestä. Samalla paikalla koettiin isonvihan kauhut – joista on kirjoitettu mm. tässä artikkelissa.

    Lumiaisen tilaa ei ole enää olemassa; se liitettiin aikoinaan Kopsaan no 42. Lue lisää talon historiikista täältä. Historiikin on kirjoittanut Ritva Nygrén ja sivustolle vienyt Sari Heimonen.

  • Mummon luona Monolassa – osa 12

    Mummo lapsen silmin

    Ensimmäisistä muistikuvistani alkaen mummo oli pienikokoinen ja ryppyinen vanhus. Haaleansinisissä silmissä oli eloisa katse, olemuksessa ja ilmeissä jotakin aineettoman haurasta. Kauneinta mummossa oli hymy, se oli kirkas, sydämellinen ja henkevä.

    Jo nuoruuden kuvissa mummon vaatetus näyttää olleen ankaran säädyllinen: musta tai tummansävyinen, nilkkoihin ulottuva korkeakauluksinen leninki, ainoana koristeena broshi eli rintaneula, sileä nutturakampaus, jakaus keskellä päätä, vanhempana päälaella pieni musta pitsimyssy.

    (lisää…)

  • Kalevi Leskelästä Koivu ja tähti -henkilö

    Laitasaarelaisten hyvin tuntema Kalevi Leskelä on valittu uudeksi Koivu ja tähti -henkilöksi! Eipä olisi voinut olla osuvampi valinta! Kalevi on ollut pitkään kantavia voimia Muhoksen kotiseutuyhdistyksessä sekä kotiseutumuseon toiminnassa.

    kalevi-yle

    Lue myös Ylen haastattelut Vanhoista maatiaisviljakannoista voi löytyä nykyaikaiselle kasvinjalostukselle tärkeitä ominaisuuksia sekä Tuomiopäivän holvi on varmuuskopioiden varmuuskopio (kuva lainattu Ylen sivulta).

    Kalevin kynästä ovat myös useat artikkelit sivustollamme – valtaosa niistä löytyy esim. tämän linkin kautta.

    Lämpimät Onnittelut Kaleville!