Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Viskaali tuli Laitasaareen

    Ruotsista lähtöisin olevalla räätälimestari Olof Wallinilla (s. n. 1728-31, k. 4.5.1791) ja oululaisella vaimollaan Britha Mattsintytär Qvickillä (s. 30.8.1734) oli lapset

    1. Brita Maria (s. n. 1758) – on mukana vielä isänsä perukirjassa, mutta häviää sitten kirkonkirjoista eikä löydy haudattujen luetteloistakaan
    2. Jacob (s. 3.4.1761, k. 15.3.1831 keuhkopöhöön) – kauppias, puoliso ilmeisesti 15.11.1784 Oulussa Walborg Henrikintytär Sevon (s. 4.5.1760, k. leskenä vanhuuteen 16.4.1831 Oulu)
    3. Olof (s. 12.2.1770) – maaviskaali, Alakoistilan no 22 eli Viskaalin omistaja
    4. Caisa Gertrud (s. 1766, k. 1768)
    5. Eva Elisabeth (s. 30.10.1772) – naimaton, muutti Laitasaareen veljensä, sisarensa ja leskiäitinsä kanssa, kuoli 4.3.1811 tuntemattomaan sairauteen
    6. Sophia Magdalena (s. 19.3.1775, k. 12.8.1852 vanhuuteen) – muutti Laitasaareen, 1. puoliso joulukuussa 1797 kruunun nimismies, vääpeli Gustaf Adolph Nilsinpoika Eimele (myös Aimela, Aemelaeus, alk. Äimälä, s. 2.12.1769 Saloinen, k. 4.3.1802 vesitautiin),  2. puoliso 4.1.1805 leskimies Hannu Heikinpoika Puhakka (s. 3.5.1756 Muhos Puhakka no 19)
    7. Catharina Gertrud (s. 1778, k. 31.10.1780). 1 2 3

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Yltäkyllyyden maa (1949)

    Kun ihminen on elänyt kokonaisen vuosikymmenen heilimöivin helmuksin sekä puhkinaisin kyynärpäin ynnä tuntenut untensa haavemaillekin paperilakanain aavemaisen kahinan, niin vaikuttaa hyvin puetun ja pyntätyn ihmisen näkeminen suorastaan sadunomaiselta. Sellaisten satujen keijun, tai minkä lie prinsessan, satuin kohtaamaan. Se oli saapunut kultaisesta lännestä, hamasta kaukaisesta Kaliforniasta saakka. Ja hieno se oli alimmista untuvista jäykempiin peitinsiipiin asti. Silkkiä, hienointa silkkiä kaikki! Aina niistä nimettömistä alkaen. (Niin – kyllä minä nekin satuin näkemään.) Eivätkä ne varusteet kaikki yllä olleet. Ylen olivat moninkertaiset hepenet sillä naisella, niin että ihan pyörrytti – tällaista vanhaa körilästä.

    (lisää…)

  • SKS – perinnetiedon tallentaja Lyyli Similä Laitasaaresta

    Lyyli Similältä (s. 11.4.1901 Laitasaari, Siekkinen no 52) on Suomen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanrunousarkistossa varsin paljon erilaista perinnetietoa. Hän on lähettänyt arkistoon myös muilta keräämäänsä aineistoa. Osa perinteestä on toisintoja yleisestä perinteestä ja osa on Muhoksen, Laitasaaren tai sen ympäristöön liittyvää.

    Filosofian tohtori, historian opettaja Jouni Kauhanen Vaalasta tutustui puolestamme aineistoon SKS:n arkistossa, mistä lausumme hänelle lämpimät kiitokset!

    (lisää…)

  • Mielenkiintoinen kuvapari – keitä he ovat?

    Sivustolla on useita kuvia, joissa on tuntemattomia henkilöitä. Tässä yksi kuvapari, joissa vasta nyt huomasin yhteneväisyyttä. Sama pöytä, lattia ja taustan ikkuna. Kuvat isonevat kun niitä klikkaa.

    Katsele tuntemattomien kuvia – klikkaa linkkejä – naisia – miehiä – lapsia – perheitä – ryhmiä. Kaikki sivuston kuvat löydät täältä.

    Muistathan ettei sivuston kuvia saa kopioida luvatta.

  • Aku pakinoi – Jalorotuinen vasikka (1926)

    Niitä on vasikoitakin eri rotuisia, niin kuin ihmisiäkin ja muuta luomakuntaa, mikä mitäkin.

    Joo, se on nyt henkinen työväestö enimmäkseen lomalla. Älypattereista on ruuvattu varakappaleet ”poikkee”, eikä ole siis niin nuukaa, mitä lörisee tai löriseekö mitään; mutta eihän sitä aina saata olla lörisemättäkään.

    (lisää…)