Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Mummon luona Monolassa – osa 13

    Lähtö

    Äiti oli saanut keväällä 1939 paikan Vaasan lääninrahastonhoitajana ja olimme muuttaneet sinne.

    Uudenvuoden aattona 1939 Vaasaa pommitettiin rajusti. Kotimme viereiseen taloon Raastuvankadulla putosi räjähtämätön pommi, ja talomme asukkaat evakuoitiin.

    Hätäratkaisuna meidät Wirkkulan perheen viisi lasta lähetettiin aluksi Tyyni-tädin (Korpi) luokse Ouluun, joka siihen asti oli säilynyt pommituksilta. Olimme olleet vasta pari tuntia perillä ja parhaillaan tervetuliaiskahvipöydässä, kun koko talo jysähti ja yläkerran ikkunasta nähtiin, miten pommeja putoili edessä oleville Heinäpään pelloille, niin että multa räiskyi. Oulun ensimmäinen pommitus oli alkanut ilman hälytystä.

    Ouluun emme voineet jäädä, vaan jatkoimme matkaa mummon luokse Muhokselle, Laitasaaren Monolaan.

    (lisää…)

  • Muisteluja Mähylän maatilan hoidosta

    Kerron esimerkillisen hyvästä maan ja karjan hoidosta.

    Seurasin rajanaapurina maatilan hoitoa ja olin myös joskus heillä töissä. Emäntä Naimi hallitsi karjanhoidon ja karjan jalostuksen. Mähylässä oli itäsuomalainen karja, jonka lehmistä osan oli vaimo tuonut tullessaan taloon emännäksi. Karjan rasvaprosentti oli yli viiden, kun se muilla roduilla jäi alle neljän. Silloin maidosta maksettiin rasvaprosentin mukaan. Valion meijeri palkitsi heidät joka vuosi ensiluokkaisesta maidon tuottamisesta. Talon tytär Terttu auttoi karjanhoidossa.

    (lisää…)

  • Sivusto avattu julkiseksi 1.9.2016

    Kolmen kuukauden kesätauko on ohi ja Laitasaaren kylähistoriasivusto on jälleen auki kaikille lukijoille. Kiitos Laitasaari-Seura ry:n vanhoille ja uusille jäsenille kannatuksesta!

    Kirjaprojekti etenee seuraavasti

    • ensimmäiseen kirjaan tulee talohistoriat tiloista Vauhkola no 53Honkarinta no 78, julkaisuajankohta joulukuun 2016 alku
    • keskitymme nyt ristiintarkistamaan näiden sivujen sisällöt
    • toivomme myös lukijoitamme mukaan urakkaan – etsikää mahdollisia virheitä/puutteita/epäselvyyksiä ko. talohistorioista ja laittakaa niistä viestiä osoitteeseen laitasaari.blogi@gmail.com (ei kirjoittajien henkilökohtaisiin osoitteisiin) – mainitse viestissä talon nimi ja rekisterinumero ja perustele havaintosi
    • tarkistusten takarajapäivä on 30.9. eli aikaa on kuukausi
    • ristiintarkistukset on tehty ja kirjan taitto aloitettu
    • lisäämme sivustolle ennakkotilauslomakkeen – painomäärä on 200 kpl, kirjat toimitetaan tilausjärjestyksessä, Laitasaari-Seuran jäsenet etusijalla

    Nyt on myös viimeinen hetki lähettää näihin tiloihin liittyviä juttuja ja valokuvia!

    Palautelkaa mieleenne myös sivuston Ohje ja lukaiskaa läpi Useasti kysytyt kysymykset. Tekijänoikeuslauseke näkyy pääsivun oikeassa yläreunassa.

    – Solja ja Sari

  • Kaisa Kosusen elatussopimus 1844

    Täten minä Kaisa Kosunen olen holhoojani suostumuksella tehnyt sopimuksen veljeni Perttu Kosusen kanssa, että hän antaa minulle elatuksen kuolinpäivään asti, nimittäin

    • kaksi ja puoli tynnyriä viljaa puoliksi ruista ja ohraa,
    • leiviskän naudan- ja leiviskän lampaanlihaa palvattuna,
    • leiviskän suolalohta, leiviskän suolasiikaa, leiviskän tuoretta kalaa,
    • 1 ½ tynnyriä perunoita,
    • 3 kannua viinaa,
    • 5 leiviskää kahvia,
    • 3 leiviskää sokeria,
    • kannun maitoa Mariasta Mikkeliin, Mikkelistä jouluun puoli kannua ja muuna aikana 3/4 kannua,
    • 5 leiviskää pellavia,
    • yhden lampaan villan talvella ja kesällä kahden,
    • pieksut, joka kolmas vuosi mustat kengät,
    • 4 kappaa suolaa ja
    • lampaannahkaisen karvanutun,

    ja jos sairastun enkä jaksa hoitaa itseäni, hän hoitaa minut lämpimässä kamarissa, mitä vastaan kuolemani jälkeen Perttu tai hänen vaimonsa tai jos Jumala siunaa, heidän perillisensä saavat periä, mitä kuolemani jälkeen jää, mutta jos tila joutuu vieraisiin käsiin, tehdään erikseen kanne. Muhos 7.12.1844

    Kaisa Kosunen (puumerkki), Heikki Ähkönen holhooja, Perttu Kosunen (puumerkki)

    Oikeus totesi, että kiinnitys Perttu Kosusen omistamaan puolikkaaseen 3/4 manttaalin Kosusen tilaan no 9 oli uusittu 11.4.1859 ja päätti uusia sen nyt 10 vuodeksi, tilan omistaja oli nyt Heikki Kosunen, ja mikäli syystä tai toisesta sopimus raukeaa, on siitä ilmoitettava oikeuteen, että sopimus voidaan kuolettaa. 1 2 3

    1 tynnyri = 146,5 l
    1 kannu = 2,6 l
    1 kappa = 4,6 l
    1 leiviskä = 8,5 kg 4

  • Hangaskankaanlaita no 59 historia

    Hangaskankaanlaita (nimenä myös Mähylä ja Hangaskangas) on saanut perustamispäätöksen 27.1.1778. Kuten muutkin uudistilat, se sai 20 vuoden verovapauden. Tila oli kooltaan 1/8 mtl.

    Ensimmäinen isäntä ja tilan perustaja oli Matti Kaaperinpoika Niska(nen) (s. 1756) – hänen sukuaan asui myös muualla Laitasaaressa. Lue Mähylän historia tästä.

    Kuvia Mähylästä kaivataan kovasti!