Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Rovastintarkastus Muhoksella 1688

    muhos_sinettiItsenäistyneen Muhoksen pitäjän sinetti maakirjasta vuodelta 1779 – MOHOS SOCHNE SIGILL. Keskuskuvassa Muhosta luonnehtivat lohi ja suomaisema yllään aurinko.

    Harvinaisen löydön Pyhäjoen seurakunnan materiaaleista teki Anu Koivunen (ks. Anun historia-aiheinen blogi). Tekstin käännös Ritva Nygrén.

    Rovasti Jacobus Frosteruksen kirjoittaa Oulussa 10.5.1688 ”Oulun seurakunnan emäkirkon kappelin ja monien (fleera) saarnapaikkojen sijainti”

    Emäkirkko on Oulun kaupungissa Limingan pitäjän kirkosta 2 ½ peninkulmaa pohjoiseen ja Iin pitäjän kirkosta neljä peninkulmaa etelään. Mutta Oulun ja Iin emäkirkon välillä on Haukiputaan kappeli, mikä kuuluu Iin pitäjään.

    Oulun emäkirkolla on kaksi kappelia:

    1. Oulunsalon kappeli emäkirkosta yksi penikulma etelään, täällä saarnataan joka toinen sunnuntai.
    2. Muhoksen kappeli emäkirkosta neljä peninkulmaa kaakkoon ylävirtaan Oulujokea, mikä jatkuu Oulujärveen ja Kajaaniin. Tässä kappelissa asuu kaksi vakinaista kappalaista.

    (lisää…)

  • Kun pehtoori tuli Koivikkoon

    Salmit Koivikossa 1930-luvulla

    Luettuani kirjoituksen entisestä Koivikon pehtoorista Lauri Salmesta, tuli mieleeni hänen kanssaan vuosia sitten käyty keskustelu. Olimme sopineet että haen hänet Koivikkoon kyläilemään ja niin myös tein, oli muistaakseni vuoden 1985 kesä.

    Tullessamme Rauhalan kohdalle hän pyysi pysäyttämään auton ja kertoi tulostaan Koivikkoon pehtooriksi. Rauhalassa oli silloin kestikievari. Koska matkarasitus painoi junalla Uudeltamaalta Ouluun matkustaessa, hän päätti jäädä kestikievariin yöksi.

    (lisää…)

  • Tietoja Muhoksesta (Suomen metsästyslehti v. 1907)

    Hartikka-Rintamäki (1950-luku)

    Juho (Janne) Juusonpoika Hartikka (alk. Haataja), Rintamäen talon isäntä 1884-1936, oli innokas metsästäjä. Hän kirjoitti useita kirjeitä Suomen metsästyslehteen. Ohessa yksi niistä. Lienee aika tyypillistä vuosisadan alun metsästyskertomusta.

    Talollinen J. Hartikka on kirjoittanut metsästystavoista y.m. allekirjoittaneelle ja kenties huvittaa eteläsuomalaisia ja muita metsästysurheilijoita tutustua Hartikan mielipiteisiin, jonka vuoksi tämän kirjoituksen olen koonnut hänen neljästä eri kirjeestään ja hänen luvallaan Suomen Metsästyslehteen julkaistavaksi lähettänyt. Metsästystä sanoo Hartikka harjoittaneensa 10-vuotiaasta asti, hän on nykyään 47 v. vanha. Petoelukoita kettuja, on hän tappanut 400, etupäässä kaularaudoilla, mutta myöskin myrkyllä ja ajokoirilla.

    (lisää…)

  • Tunnistatko kuvan henkilöt?

    Ahon väkeä Pesolasta

    Kuvassa olevia henkilöitä on muissakin Laitasaaren otoksissa, joten tunnistukset olisivat nyt arvokkaita. Keitä he ovat? Kuvan on ottanut Martti Kesäniemi.

    Kuvaan on nyt saatu kaksi tunnistusta eli varmistui että takana vas. Heikki (Juho Heikki, s. 1892), Helli Matilda (s. 1901, myöh. Honkarinta), Kalle (Kaarlo Iivari, s. 1899), Lyyli Maria (s. 1910, myöh. Kassinen) ja Antti (Wietti Antero, s. 1904) Aho. Edessä perheen vanhemmat, Kuusamosta vuonna 1899 tulleet Antti Juho Heikinpoika Aho (s. 1861, k. 1936) ja Riitta Kaisa Juhontytär Kesäniemi (alk. Oikarainen, s. 1869, k. 1943). Keskellä oleva tyttö voisi olla nuorin eli Senja Eeva (s. 1915, myöh. Isokangas). Perhe asui Pesolassa no 58.

    Kiitos tunnistuksen tehneille!

    Katso myös muita tunnistamattomia ryhmäkuvia täältä.

  • 100.000 yksittäisen lukijan raja ylitetty

    Google Analytics antaa sivuston käyntistatistiikasta seuraavat luvut:

    20161214Käynnit: 239 799
    Yksittäiset lukijat: 100 010
    Sivukatselut: 879 995

    Sadantuhannen yksittäisen lukijan raja olisi tosin ylittynyt aikoja sitten jos emme olisi pitäneet kesätaukoja. Edelliset lukemat näet täältä, viime huhtikuulta.