Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Merkkausliinoja 1820-30 luvuilta

    Maria Christina Frosteruksen tekemä merkkausliina vuodelta 1820

    Luonnonvalkoiselle ohuelle puuvilla(?)kankaalle valkoisella langalla ommeltuja pohjaompelumalleja. Kolmiomaisista paloista sommiteltu tähtikuvio, lisäksi neljä kukka-aihetta ja merkintä: Uleåborg den 25 april 1820 M.C. Frosterus. Reunat päärmätty käsin. Liina punaisella silkillä päällystetyllä alustalla. Ruskeaksi petsatut sileät kehykset. Katso merkkausliinan kuva täältä – myös tekstit ovat pääosin samasta lähteestä.

    Maria Christina Frosterus o.s. Carp (s. 1781, k. 1844) oli Muhoksen kirkkoherran vaimo joka kuoli halvauksen 63-vuotiaana Laitasaaressa. Lue lisää perheestä Pappilan eli Kortilan no 34 sivulta.

    Emilia Frosteruksen tekemä merkkausliina vuodelta 1829

    Merkkausliina villaa, kirjottu silkkilangoin. Hulpiosivuissa kaksi punaista raitaa, ylä- ja alapäärme puuttuvat. Kankaan tiheys 16 x 16 lankaa/cm. Vasemmassa reunassa nousee kukkaköynnös (keskeneräinen?), alareunassa viiva.

    Ylhäällä kolme riviä kirjaimia ja numeroita sekä nimikirjaimet MCF (Maria Catharina s. 1811), SCF (Sofia Charlotta s. 1812), FVF (Fredrica Wilhelmina s. 1816), CF (Carolina s. 1819), AF (Agatha s. 1821) sekä merkintä: Muhos d: 4: Sept: Emelie Frosterus 1829. Keskellä kruunatussa kukkaseppeleessä nimikirjaimet CIF (kirkkoherra Karl Jakob Frosterus, isä) ja MCC (Maria Kristina Carp, äiti). Kruunatuissa palmunlehtikehissä isovanhempien nimikirjaimet IAC (Jakob Arndt Carp) ja CCT (Katarina Kristina Toppelius) sekä AF (Abraham Frosterus) ja MAL (Maria Agata Laestadius).

    Kuvioita: puiden keskellä kirkko ja pappila (Muhos?), kukkamaljakko, kukkaruukku, lintuja, tiimalasi, kalkki, koira. Pistoja: ristipisto 2 langan yli. Värit: vihreän sävyt, punainen, vaaleanpunainen, sininen, keltainen valkoinen, violetti, ruskea.

    Emilia Frosterus, Muhoksen kirkkoherran tytär on ollut 11-vuotias ommellessan tämän merkkausliinan. Emilia avioitui aikoinaan lääninkirjuri Hermanssonin kanssa, mutta kuoli synnytykseen vain noin 10 kuukautta häiden jälkeen. Hänestä jäi kuitenkin tämä kaunis liina muistoksi. Katso merkkausliinan isompi kuva täältä – myös tekstit ovat pääosin samasta lähteestä (artikkelissa olevan kuva on linkitetty em. url-osoitteesta).

    Sophia Christina Cajanerin tekemä merkkausliina vuodelta 1834

    Merkkausliina villaa (?), kirjottu silkkilangoin. Hulpiosivuissa punainen ja sininen raita, ylä- ja alareuna päärmätty käsin. Kankaan tiheys 18 x 17 lankaa/cm. Kolmella sivulla lemmikkiköynnös, alareunassa vihreä ristipistoraita.

    Ylhäällä neljä riviä kirjaimia ja numeroita sekä merkintä ja nimikirjaimet: Ijo d. 11 Iulj 1834. Sophia Christina Cajaner AMC (Amanda Maria s. 1828) FMC (Fredrika Margaretha s. 1830) FEC (Fredrika Emerentia s. 1831) IWC (Jakob William s. 1832) EIC (Erik Johan s. 1834) EF (Erik, äidin veli) AMF (Anna Maria, äidin sisar) NF (Nils, äidin veli) SCF (Sara Christina, äidin sisar) IIF (Jakob Justus, äidin veli) SCF (Sara Christina, äidin sisar) EF (Erik, äidin veli) SCF (Sara Christina, äidin sisar) AF (Agatha, äidin sisar) IZF (Johan Zachris, äidin veli) AMC (Anna Maria, isän sisar) IZC (Johan Zachris, isän veli) SCC (Sara Christina, isän sisar). Keskellä kruunatussa kukkaseppeleessä nimikirjaimet NPC (pastori Nils Petter Cajaner, isä) ja FF (Fredrika Frosterus, äiti). Kruunatuissa palmunlehväkehissä IF (Iin rovasti Jakob Frosterus, äidinisä) ja SCC (Sara Cristina Cajaner, äidinäiti) sekä NPC (Nils Petter Cajaner, isänisä). Lue lisää Cajanerin perheestä Alapappilan eli Viinikan no 33 sivulta.

    Kuvioita: kolme kukkamaljakkoa, kaksi lintua, kynttilöitä, kaksi tiimalasia ja kukkaoksaa, alareunassa puita, koira sekä rakennuksia (Iin kirkko ja pappila?). Pistoja: ristipisto 2 langan yli. Värit: vihreän sävyt, punainen, vaaleanpunainen, keltainen, sininen, vaaleansininen, ruskea. Katso merkkausliinan kuva täältä – myös tekstit ovat pääosin samasta lähteestä.

  • VAROITUS AINEISTON KOPIOIJILLE

    Toistuvasti törmäämme luvattomiin kuva- ja tekstikopioihin mitä sivustoltamme tehdään! Kunnioittakaa sivuston kirjoittajien tekijänoikeuksia!

    Myöskään internetin sukupuihin (Geni, MyHeritage, Ancestry) ei sivustoltamme saa kopioida tietoja. Sama kopiointikielto kattaa luonnollisesti myös julkaistut kirjamme.

  • Aku pakinoi – Vellamon uhrit (1941)

    On jälleen se aika, jolloin joudutaan lukemaan uutisia Vellamon vaatimista uhreista viisaine jälkihuomautuksineen: ”ei pitäisi mennä heikoille kevätjäille”. Miksikä näitä hyviä ohjeita ei noudateta? Onko sisu tässäkin suhteessa niin vääjäämätön, että täytyy tehdä toisin kuin neuvotaan? Ei hyvät ystävät.

    On tuhansia, kukaties kymmeniätuhansia ihmisiä, joiden täytyy uhmata kuolemaa aivan kuin sodassa ja työntyä vaan kevätjäillekin, vaikka turma vaanii joka askeleen alla. Kymmenettuhannet järvet sekä tuhannet joet ja purot eivät tosin ole enää niin välttämättömiä kulkureittejä kuin entisaikaan, mutta sensijaan ne muodostavat vaikeita esteitä monien ihmisten kulkureiteillä, eikä niitä aina voida kiertää, vaan ne täytyy ylittää tavalla tai toisella.

    (lisää…)

  • Laitasaaren kylähistoriakirja 1

    Kirjan julkistamistilaisuus oli 28.4.2017. Teos sisältää talohistoriat tiloista Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 sekä niistä lohkotuista tiloista. Myös tiloihin liittyvät artikkelit ovat mukana.

    Hinta 35 eur + mahd. postituskulut, sivuja 301, kovakantinen, mv. Tilauslomakkeeseen pääset tästä. Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta tai Sarilta.

    Kirja on loppuunmyyty (1.11.2017)

  • Postipysäkki Laitasaaren Apajaan (1902)

    1890-1900 lukujen vaihteessa heräsi toivomus saada Laitasaareen oma postipysäkki. Postit menivät Muhoksen kirkonkylälle, mikä aiheutti lehtien ja kirjeiden noudossa sekä lähetyksessä ylimääräistä vaivaa. Postit lähtivät tuolloin Oulusta Muhokselle, Utajärvelle ja Puolangalle maanantaina, torstaina ja lauantaina klo 10 illalla. Asiasta kirjoitettiin mm. 21.12.1900 Kaiku-lehdessä sekä 4.3.1902 Louhi-lehdessä, josta alla

    (lisää…)