Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Lyyli Similä: Linnuista

    Kurkia ja kauriita 2012

    Käki

    Yleinen luulo on, että käellä on mukanaan pikkuinen lintu oppaana, jota sanotaan käjen piikaksi ja sanotaanpa että käki syksyllä muuttuu haukaksi (käkihaukka) ja ensimmäisenä syö tuon oman piikansa.

    Käki kukkuu: ”hallaa hankeen, leipää lehteen, viljavuotta varpuun”.

    Käen kukunnasta nuoret ennustavat montako vuotta naimatonna käyvät.

    Muistan kerran lapsena kuunnelleeni käen kukuntaa aikaisena aamuhetkenä. Menin pihalta huoneeseen, jossa kerroin kuulemani, naapurin vanha emäntä, joka sattui myös olemaan sisällä, sanoi silloin: ”Ny käki paskanti sun, kun kuulit sen kukkuvan ennenkun mittää olit suuhusi pannu.”

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Vapaan valistustyön vainiolta (1941)

    Laitasaaren Marttoja (1938)

    Olkoon sen kylän nimi vaikka Saarensyrjä. Me saarensyrjäläiset olemme siksi vaatimattomia, ettemme tahdo itseämme mainostaa ja siksi esiinnymme mieluimmin salanimellä, vaikka se ei olisikaan aivan tavallista sellainen vaatimattomuus. Vähäpätöiset syrjäkylätkin sepustavat itsestään kaikenlaista tyhjänpäiväistä, jota ei kannattaisi painattaa sanomalehteen.

    Kun allekirjoittanut yli pari vuosikymmentä sitten päätti pikimmältään pistäytyä Saarensyrjässä, unohti hän itsensä sinne eikä ole vieläkään muistanut lähteä pois. Ja niin on käynyt monelle muulle. Sellaista ei voi sanoa joka kylästä.

    (lisää…)

  • Similät Siekkisen mailla

    Similän perhe

    Pekka Similän (Armas Pietari, s. 1892) äiti Greta Heikintytär Similä (s. 1858) muutti Tyrnävältä Apajaan no 38 emännöitsijäksi. Apaja oli silloin kestikievarina. Talon emäntä oli sairastunut, joten apu oli tarpeen. Gretan äiti oli Inkalan tyttäriä naapurista.

    Apajan isäntä Pekka Juhonpoika Apaja (alk. Rahko, s. 1849) jäi leskeksi vuonna 1891. Leskimies Pekka sekä lapset Mari, Lippa, Katri ja Jussi asuivat taloa. Greta oli Pekka Apajan kanssa kihloissa, mutta he eivät koskaan avioituneet.

    (lisää…)

  • Siekkinen no 52 historia

    Siekkisen talo

    Ensimmäinen talohistoriikin julkaisu sitten kirjan ilmestymisen!

    Siekkisen no 52 perusti uudisasukas Perttu Antinpoika Siekkinen (s. n. 1707), hän oli Siekkisen no 23 poikia. 1760-luvulla hänellä oli katselmuksen mukaan rakennukset Hotinkankaalla, Kosusen ja Inkalan tilojen välissä. Seuraava isäntä oli Pertun vävy Paavo Kokko mutta  hänen ainoa poikansa muutti perheineen Tyrnävälle. Kokkojen jälkeen tila menikin jo toisille suvuille.

    Asukkaita tuli ja meni, sekä kylältä että kauempaa, mm. Hailuodosta ja Paavolasta. Tietäjäksikin sanottu Siekki-Olli eli Olli Juhonpoika Koskela muutti perheineen Oulunsuusta. Ollista onkin tulossa sivustolle mielenkiintoisia tarinoita, Similän Lyylin (s. 1901) ylösottamina. Lyyli asui perheineen Siekkisestä lohkotussa Similän talossa, heistä lisää seuraavassa artikkelissa.

    Kiitokset erityisesti Lohelan Pentille, kuvien skannauksesta sekä haastatteluista!

  • Sivusto auki vain jäsenille 18.6.2017 alkaen

    Rammarin soittajat Määtänsaaressa 1936

    Kesäinen kuva Määtänsaaresta – rammaria soitetaan. Klikkaa kuvaa isommaksi, tunnistatko muita henkilöitä?

    Sivusto jää jokavuotiselle kesätauolle. Tauonkin aikana ilmestyy artikkeleja – niitä on nyt ajastettuna n. 20 kpl.

    Jäsenmaksut on nyt lähetetty sähköpostilla, eräpäivä 13.6. Jos et ole sitä jostain syystä saanut, tarkista varalta myös roskapostilaatikkosi. Massapostitukset saattaa mennä myös sinne.

    Jäsenmaksunsa maksaneet pääsevät lukemaan sivustoa myös tauon aikana.

    Kiitos kannatuksesta ja Laitasaaren kylän historiankeruun tukemisesta!

    – Solja & Sari

    P.S. Jäseneksi liittyminen / kirjan tilaaminen onnistuvat täällä (klikkaa linkkiä).

    P.S. 2 Kiitokset jäsenmaksunsa maksaneille – ja uusille jäsenille – laitamme teille pian viestiä, miten pääsette sivustolle tauonkin aikana. Huomioikaa, että kesän työkiireet ovat meillä nyt alkaneeet, voi olla viivettä viesteihin vastaamisessa. Kirjansa maksaneet ja noudon valinneet – olkaa hyvät ja noutakaa kirjanne mahdollisimman pian.