Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Pekka Similän (Armas Pietari, s. 1892) äiti Greta Heikintytär Similä (s. 1858) muutti Tyrnävältä Apajaan no 38 emännöitsijäksi. Apaja oli silloin kestikievarina. Talon emäntä oli sairastunut, joten apu oli tarpeen. Gretan äiti oli Inkalan tyttäriä naapurista.
Apajan isäntä Pekka Juhonpoika Apaja (alk. Rahko, s. 1849) jäi leskeksi vuonna 1891. Leskimies Pekka sekä lapset Mari, Lippa, Katri ja Jussi asuivat taloa. Greta oli Pekka Apajan kanssa kihloissa, mutta he eivät koskaan avioituneet.
Ensimmäinen talohistoriikin julkaisu sitten kirjan ilmestymisen!
Siekkisen no 52 perusti uudisasukas Perttu Antinpoika Siekkinen (s. n. 1707), hän oli Siekkisen no 23 poikia. 1760-luvulla hänellä oli katselmuksen mukaan rakennukset Hotinkankaalla, Kosusen ja Inkalan tilojen välissä. Seuraava isäntä oli Pertun vävy Paavo Kokko mutta hänen ainoa poikansa muutti perheineen Tyrnävälle. Kokkojen jälkeen tila menikin jo toisille suvuille.
Asukkaita tuli ja meni, sekä kylältä että kauempaa, mm. Hailuodosta ja Paavolasta. Tietäjäksikin sanottu Siekki-Olli eli Olli Juhonpoika Koskela muutti perheineen Oulunsuusta. Ollista onkin tulossa sivustolle mielenkiintoisia tarinoita, Similän Lyylin (s. 1901) ylösottamina. Lyyli asui perheineen Siekkisestä lohkotussa Similän talossa, heistä lisää seuraavassa artikkelissa.
Kiitokset erityisesti Lohelan Pentille, kuvien skannauksesta sekä haastatteluista!
Kesäinen kuva Määtänsaaresta – rammaria soitetaan. Klikkaa kuvaa isommaksi, tunnistatko muita henkilöitä?
Sivusto jää jokavuotiselle kesätauolle. Tauonkin aikana ilmestyy artikkeleja – niitä on nyt ajastettuna n. 20 kpl.
Jäsenmaksut on nyt lähetetty sähköpostilla, eräpäivä 13.6. Jos et ole sitä jostain syystä saanut, tarkista varalta myös roskapostilaatikkosi. Massapostitukset saattaa mennä myös sinne.
Jäsenmaksunsa maksaneet pääsevät lukemaan sivustoa myös tauon aikana.
Kiitos kannatuksesta ja Laitasaaren kylän historiankeruun tukemisesta!
– Solja & Sari
P.S. Jäseneksi liittyminen / kirjan tilaaminen onnistuvat täällä (klikkaa linkkiä).
P.S. 2 Kiitokset jäsenmaksunsa maksaneille – ja uusille jäsenille – laitamme teille pian viestiä, miten pääsette sivustolle tauonkin aikana. Huomioikaa, että kesän työkiireet ovat meillä nyt alkaneeet, voi olla viivettä viesteihin vastaamisessa. Kirjansa maksaneet ja noudon valinneet – olkaa hyvät ja noutakaa kirjanne mahdollisimman pian.
141 vuotta sitten (2021) alkoi höyrylaivaliikenne Oulujoella
Viime torstai-iltana tehtiin koetusmatkustus Oulujoelle valmistetulla ”Laine” nimisellä höyryveneellä. Matkaa jatkettiin aina Paason talon kohdalle, 15 virstaa kaupungista. Vene on hyvin sopiva jokeen ja voimaisa koskessakin. Madekoskesta ei ole ”Laineelle” mitään haittaa. Se ei tarvitse ehkä täyttä voimaakaan siinä käyttää; 65 naulan höyryllä (täysi 85 naulaa) meni vene 25 hengen kanssa hyvin ylpeästi ylös.
Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokannasta löytyy muutamia laitasaarelaisten haastatteluja. Haastattelut on digitoitu ja niitä voi halutessaan tilata arkistosta. Linkkejä klikkaamalla pääsee katsomaan yksilöintitietoja. Haastattelut on tallennettu heinäkuussa 1959 ja kesäkuussa 1963.
Arkiston aineistohakuun pääset tästä.
P.S. Olen lähettänyt arkistolle pyynnön kaikkien näiden nauhoitusten saamisesta samalla CD/DVD:llä. Kommentoivat, että tilaus on käsittelyssä ja kohta tulee postista! Ken tunnistaa em. henkilöitä sukulaisikseen, voivat lainata tallennetta minulta tarvittaessa. – Tunnetko kuvan – ilmeisesti sanginjokista – isää lapsineen?