Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren valokuvakirja

    Valokuvakirjan kokoaminen on alkanut. Kirjaan tulee kuvia kaikista Laitasaaren 78:sta kantatilasta sekä niistä lohkotuista tiloista. Kaikkiaan valokuvia on seuran arkistossa n. 3000 kpl. Näistä valitaan oleellisimmat sekä laadultaan parhaimmat.

    Kirjan koko on A4 (210×297 mm), sivuja n. 300. Paperi 130g Galerie Art Silk. Kovat kannet. Hinta 55 euroa. Hintaan lisätään mahd. postikulut. Arvioitu julkaisuajankohta on alkukesä 2026.

    Kirjat laskutetaan tilaajilta kun painos on valmistunut.

    Kirjoja painatetaan vain ennakkotilausten määrän verran.

    Tilauslomakkeen löydät täältä (klikkaa linkkiä). Tarkista että saat tilauksen tehtyäsi sähköpostiviestin ”Laitasaari-Seura kiittää tilauksestasi”; silloin tiedät että tilauksesi on onnistunut. Jos sinulla on gmail-osoite, lähetä tilaus sähköpostilla suoraan osoitteeseen (täytä tarvittavat tiedot sähköpostiin)

  • Yönjuoksusankarit Laitasaaressa (1901)

    Yönjuoksusankarit Muhoksella Laitasaaren kylässä käyvät vallattomuudessaan niin kovin rohkeiksi että heidän ilkityönsä alkaa käydä sietämättömäksi, ne kun häiritsevät rauhallisten ihmisten yönlepoakin, kirjoitetaan Muhokselta.

    Viime viikolla muutamana yönä nuo samaiset yöpukarit olivat alkaneet kivittää mökkiläisen Matti Aitamurron asuntoa, jossa mökin asukkaat, varsinkin lapsiväki, olivat pahoin peljästyneet.

    (lisää…)
  • Kirje Muhokselta (1895) – talventulo

    Oulun Ilmoituslehti 6.11.1895, s. 3

    Kesä kekriin, syksy alku jouluun, sitte vasta se talvi toljahtaa, sanoo vanha sananlasku.

    Maa on ollut valkoisen lumivaipan peitossa viime kuun loppupuolelta saakka, hieman on sitten sataa ripotellut lunta lisää, vaan ei ole vieläkään lunta rekikeliin asti, sillä sekä kesä- että talvi-ajopelejä näkee yhä käytettävän.

    Muhosjoki kirkon yläpuolella ja muutamat pienemmät purot ovat jään peitossa, niin että jalkamiehet pääsevät joen poikki ja pojat saavat luistimiaan käyttää. Oulujoki ei kuitenkaan vielä ole jäässä, vaikka veden vähyyden takia karit ja matalikot ovat kuivina saarekkeina.

    Lue myös artikkelit Joki jäätyi yössä, Pakkanen, Hevonen ja mies hengenvaarassa, Heikkoihin jäihin vajoamistapauksia, Helian rannassa ja Huovilan koululla.

  • Lemmentytön tarina

    Nämä muistelmat Oulujoen laivaliikenteestä 1800–1900-lukujen vaihteessa on kirjoittanut Maria Laukka (o.s. Mäkelä, 1883-1956) sairasvuoteellaan ennen kuolemaansa. Kuvassa nuorempi Lempi-laiva jossa Matti Mäkelä oli myös kipparina.

    ”Luettuani Kalevasta kirjoituksen ”Lempi ja Laine”, oli kuin vanha ystävä olisi minua pukannut kylkeen ja sanonut: ”Elä kuole vielä, kirjoita viimeisillä voimillasi meistä”.

    Näillä sanoilla aloittaa kirjeensä Muhoksen Jokirinteellä sairasvuoteellaan makaava talonemäntä Maria Laukka. Kirje sisältää muistelmia kirjoittajan nuoruusvuosilta, jolloin ensimmäiset höyrylaivat välittivät Oulujoen liikennettä. Vanhus on elänyt muistoissaan uudelleen kukkivan nuoruutensa iloiset päivät ja pannut itse paperille ajatukset ihmeen selkeään muotoon.

    ”Niinpä minä, lähes 70-vuotias, sairasvuoteellani liikuntakyvyttömänä, kolmen taudin vaivaama, sain yliluonnollisen voiman kirjoittaa ja tässä se nyt on:

    (lisää…)