Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Hakkarila – virkatalonhaltijat

    Hakkarilan katon laitto

    Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo (1718-1810) Virkatalonhaltijain luettelot (Suomen Historiallinen Seura, Kaarlo Wirilander, 1953 Helsinki)

    Kemin komppanian lippumiehen virkatalo Muhos Laitasaari Hakkarila

    • Mathias Schröder 19.8.1718-28.9.1719
    • Aron Henrik Bergström 20.10.1719-26.11.1721
    • Kersantti Jakob Grundlitz 16.8.1722-30.12.1723
    • virka avoinna 1724
    • Frans Henrik von Knorring 1.7.1725-30.6.1730
    • Henrik Johan Brusin 30.6.1730-31.3.1740
    • Magnus Gustaf Clementioff 31.3.1740-1.10.1741
    • Anders Wilhelm Patkull 1.10.1741-16.5.1742
    • Eilard Jakob Mentscher 16.5.1742-27.10.1743
    • Fredrik Henrik Marander 27.10.1743-1.2.1745
    • Kersantti Karl Ocklavitz 1.2.1745-30.6.1746
    • Rykm. adjutantti Karl Gustaf Freidenfelt 30.6.1746-13.4.1748
    • Vänrikki Karl Gustaf Sölfverarm 13.4.1748-9.11.1748
    • Kersantti Jakob Detlof Lampel 14.12.1748-1.10.1750
    • Kersantti Abraham Gedda 1.10.1750-27.11.1750
    • Fredrik Henrik Marander 27.11.1750-10.5.1769
    • Anders Johan Stjerncreutz 10.5.1769 (krs 20.8.1770)-3.11.1772
    • Zakarias Ocklavitz 3.11.1772 (kersantti 13.4.1774, rykm. vänrikki 26.2.1777)-28.8.1783
    • Rykm. vänrikki Georg August von Essen 8.9.1783 (kapteeni 4.3.1790)-16.3.1791
    • Vänrikki Jakob Wilhelm Hobin 17.9.1791-18.12.1792
    • Vääpeli Karl Fredrik Stjerncreutz 15.5.1793-18.4.1795
    • Vääpeli Henrik Norander 18.4.1795-15.10.1797
    • Vääpeli P. Zimmerman 15.10.1797-25.5.1804
    • Kersantti Magnus Fredrik Stjerncreutz 11.9.1804-(1810)

    (rykm = rykmentti)

  • Aku pakinoi – Nuottarannan juoruämmät (1922)

    Annusen kuvia Koistilasta

    Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Tunnetko heitä?

    Teille minä nyt virteni viritän sekä sinulle apostoli Akanheimo, joka hengelläsi voitelet heidän moraalisen selkärankansa notkeita niveliä. Amen.

    Nuottarannan juoruämmät ovat vetäneet tänä keväänä hyvän apajan, niin ettei miesmuistiin tiedetä saadun niin hyvää saalista. Se oli aluksi vain pieni tavallinen otus, hätäisesti kyhätty jalaton matelija, mutta kun sitä on kevätkausi vatkattu sameassa pohjamudassa, on se nyt lopullisesti vedetty maalle seitsenpäisenä lohikäärmeenä, niin että Nuottarannan juoruämmillä riittää siitä sopanhöystettä koko pieneksi iäksensä ja voivat vielä heidän lastenlapsensa kaluta sen häntänikamia.

    (lisää…)

  • Tapaturma Muhoksella (1934)

    Hyrkin koulu 1938

    Kaukohan kävi koulua ilmeisesti Hyrkissä, koska asui joen pohjoispuolella. Artikkelikuvana onkin vuoden 1938 luokkakuva Hyrkistä, onko hän siinä? Klikkaa kuvaa niin näet tekstit.

    Kaleva 21.3.1934, s. 2

    Viime perjantaina sattui Muhoksen Laitasaaren koululla ikävä tapaturma. Maanviljelijä Yrjänän koulussa oleva Kauko-niminen poika kaatui mäkeä laskiessa ja loukkaantui niin pahoin, että toinen jalka meni reidestä poikki ja lisäksi meni polven kohdalta sijoiltaan.

    Ensiavun antoi loukkaantuneelle Päivärinteen parantolan lääkäri ja vietiin poika sen jälkeen Oulun lääninsairaalaan hoidettavaksi.

    P.S. Väänäsen vanhaemäntä muisti tämän tapauksen vuonna 2012, kun haastattelimme häntä – vaikka tapaturmasta oli kulunut jo 78 vuotta! Lue Elma Väänäsen muistelu tästä.

  • Ritva Nygrénistä kunniajäsen

    Näkymä Korivaaralta Oulujoelle Muhoksella, etualalla pappila

    Laitasaari-Seura ry kutsui Ritva Nygrénin kunniajäseneksi vuosikokouksessa 12.4.2025. Hän on ollut korvaamaton apu etenkin kaikkein vanhimpien arkistolähteiden tutkimisessa.

    Ritvan kädenjälki näkyy lähes jokaisessa tilahistoriikissa jollakin tavalla. Upea historiallinen artikkelikuva saatiin myös hänen myötävaikutuksellaan. Lue kuvasta kertova artikkeli tästä.

    Lämpimät onnittelut ja kiitokset Ritvalle!

  • Hedvig Ståhlberg (o.s. Wåhlberg)

    Ståhlbergin pariskunta hiihtämässä

    Suomen ensimmäisen presidentin vaimon suku asui myös Laitasaaressa.

    Eilen aamulla kuoli täällä (Helsingissä 25.3.1917) rouva Hedvig Ståhlberg (o.s. Wåhlberg), professori K. J. Ståhlbergin puoliso. Tuonen säälimätön viikate katkaisi, ainoastaan muutamain vuorokausien ankaran taudin jälkeen elinvoimaisen ja toimeliaan elämän.

    Sanomatonta kaipausta on tämä odottamaton kuolon sanoma herättänyt laajoissa piireissä. Sillä Hedvig Ståhlbergissa meni pois lämmin, eheä persoonallisuus, jommmoisen poistuminen aina jättää autiuden tunteen jäljelle jäävien mieleen. Se toiminta, joka oli tullut hänen osakseen, sekä kodin piirissä että yleisimmissäkin riennoissa, oli paljon vaativa ja voimia kysyvä, mutta hän suoritti sen tunnollisesti, arvokkaasti, vakaumuksen voimalla ja sydämensä koko lämmöllä. Eläen piirissä, jossa vuosikymmenien varrella eri valtiolliset ja yhteiskunnalliset kysymykset liikkuivat, vaadittiin häneltä paljon voimia ja uhrautuvaisuutta. Mutta niitä häneltä ei puuttunut. Monet tehtävät ja luottamustoimet, jotka hänelle uskottiin, tiedettiin jätetyn varmoihin, luotettaviin käsiin.

    (lisää…)