Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Arvalla teloitettavaksi (1919)

    Oli valoisa kesäyö, 28.–29. kesäkuuta 1919. Oulun seudulta kootun komppanian miehet pakenivat nälissään Itä-Karjalan Aunuksessa, jonka aiottu valtaus oli alkukesän taistelujen jälkeen kääntynyt sekavaksi perääntymiseksi. Sotakaverit käskivät iiläisen (syntynyt Tyrnävällä) Yrjö Saarenpuun vahtia kirkon ovella, kun he itse ryhtyivät varastelemaan Vieljärven kirkossa.

    Yrjö Saarenpuu halusi nähdä ortodoksisen kirkon sisältä. Ryöstelyyn hän ei osallistunut. Kymmenen muuta miestä haali mukaansa pulloittain kirkkoviinejä, jauhoja sekä ruplia. Osa viineistä juotiin siltä seisomalta.

    Ylin päällystö tutki tapahtunutta ja päätyi lopulta ratkaisuun, että miehistä ammuttaisiin vain pääsyylliseksi havaittu, Oulujoelta kotoisin ollut Viktor Ervasti. Toinen teloitettavista otettaisiin arvalla. Arvat vedettiin ja tappotuomio lankesi Yrjö Saarenpuulle. 1 Lieniköhän Viktorkaan ollut sen kummemmin pääpukari – valittiinko hänetkin arvalla?

    (lisää…)

  • Kirkon vaivaisukko (1934)

    24.7.1934 Kaiku

    Muhoksen kirkko (1880-90)

    Viime sunnuntai (22.7.1934) vietettiin Muhoksella kirkkojuhlan merkeissä. Sen temppeli vietti 300-vuotisjuhlaansa. Varhaisesta aamusta alkaen vaelsi juhlapukuista kansaa kirkkomäelle, jossa köynnöksin kaunistettu portti kutsui seurakuntalaisia tuomaan kiitollisuutensa Korkeimmalle sen johdosta, että se paikka jossa heidän esi-isänsä ja he itse ovat saaneet maista taakkaansa keventää tai kiitollisuuttaan tuoda, on saanut seistä pystyssä sodan rajumyrskyjenkin pauhatessa ja kansaamme kohdanneiden suurtenkin koettelemusten kestäessä.

    Kirkkokin oli puettu juhla-asuun, kaunistettu lehvin ja köynnöksin. Rovasti K. A. Strömmer esitti historiikin kirkon 300-vuotiselta taipaleelta.

    Erikoista huomiota herätti juhlaväen keskuudessa maanviljelijä Elias Vainion valmistama onnistunut puuveistos kirkon tapulin ulko-oven pielessä ja saa se nyt tästä lähtien olla ”kerjäläisukkona” kun vanha ”ukko” on hävinnyt ja lahonnut vuosia sitten pois.

    (lisää…)

  • Kohtalona Neuvostoliitto

    Kansallisarkiston tietokannassa on henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964. Tietoja on kerätty kattavimmin suuren terrorin 1937–1938 uhreista, vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista.

    Kuvassa Sandarmoh, Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä, lue lisää tästä. Krasnyi Bor, Josif Stalinin aikaisen sisäasiain kansankomissariaatin NKVD:n joukkoteloituspaikka Petroskoissa, lue lisää tästä. Muurmannin Legioonalaiset (Oulun sukututkimusseura ry).

    (lisää…)

  • Hakkarila – virkatalonhaltijat

    Hakkarilan katon laitto

    Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo (1718-1810) Virkatalonhaltijain luettelot (Suomen Historiallinen Seura, Kaarlo Wirilander, 1953 Helsinki)

    Kemin komppanian lippumiehen virkatalo Muhos Laitasaari Hakkarila

    • Mathias Schröder 19.8.1718-28.9.1719
    • Aron Henrik Bergström 20.10.1719-26.11.1721
    • Kersantti Jakob Grundlitz 16.8.1722-30.12.1723
    • virka avoinna 1724
    • Frans Henrik von Knorring 1.7.1725-30.6.1730
    • Henrik Johan Brusin 30.6.1730-31.3.1740
    • Magnus Gustaf Clementioff 31.3.1740-1.10.1741
    • Anders Wilhelm Patkull 1.10.1741-16.5.1742
    • Eilard Jakob Mentscher 16.5.1742-27.10.1743
    • Fredrik Henrik Marander 27.10.1743-1.2.1745
    • Kersantti Karl Ocklavitz 1.2.1745-30.6.1746
    • Rykm. adjutantti Karl Gustaf Freidenfelt 30.6.1746-13.4.1748
    • Vänrikki Karl Gustaf Sölfverarm 13.4.1748-9.11.1748
    • Kersantti Jakob Detlof Lampel 14.12.1748-1.10.1750
    • Kersantti Abraham Gedda 1.10.1750-27.11.1750
    • Fredrik Henrik Marander 27.11.1750-10.5.1769
    • Anders Johan Stjerncreutz 10.5.1769 (krs 20.8.1770)-3.11.1772
    • Zakarias Ocklavitz 3.11.1772 (kersantti 13.4.1774, rykm. vänrikki 26.2.1777)-28.8.1783
    • Rykm. vänrikki Georg August von Essen 8.9.1783 (kapteeni 4.3.1790)-16.3.1791
    • Vänrikki Jakob Wilhelm Hobin 17.9.1791-18.12.1792
    • Vääpeli Karl Fredrik Stjerncreutz 15.5.1793-18.4.1795
    • Vääpeli Henrik Norander 18.4.1795-15.10.1797
    • Vääpeli P. Zimmerman 15.10.1797-25.5.1804
    • Kersantti Magnus Fredrik Stjerncreutz 11.9.1804-(1810)

    (rykm = rykmentti)

  • Aku pakinoi – Nuottarannan juoruämmät (1922)

    Annusen kuvia Koistilasta

    Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Tunnetko heitä?

    Teille minä nyt virteni viritän sekä sinulle apostoli Akanheimo, joka hengelläsi voitelet heidän moraalisen selkärankansa notkeita niveliä. Amen.

    Nuottarannan juoruämmät ovat vetäneet tänä keväänä hyvän apajan, niin ettei miesmuistiin tiedetä saadun niin hyvää saalista. Se oli aluksi vain pieni tavallinen otus, hätäisesti kyhätty jalaton matelija, mutta kun sitä on kevätkausi vatkattu sameassa pohjamudassa, on se nyt lopullisesti vedetty maalle seitsenpäisenä lohikäärmeenä, niin että Nuottarannan juoruämmillä riittää siitä sopanhöystettä koko pieneksi iäksensä ja voivat vielä heidän lastenlapsensa kaluta sen häntänikamia.

    (lisää…)