Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.
Laitasaari
Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Uusi ojajyrsin on kehitetty Muhoksella (Tervareitti 9.8.1968, lehtileikkeen löysi Pentti Lohela)
Ei puutu Pohjois-Suomestakaan ideoita eikä varsinkaan Muhokselta. Laitasaaressa Viskaalinmäellä asuu mies, joka kätevyydellään ja ideoillaan on jo saanut tunnustusta.
Tämä keksijä on Atso Koistila. Olimme seuraamassa Atson uusimman koneen koekäyttöä lähellä olevalla suopellolla.
Oulun piirin suokuivausosaston metsänhoitaja Keijo Itävuo totesi tyytyväisenä että uusi kone on 3 kertaa tehokkaampi nykyisiin verrattuna.
Nuorena poikana tullessani pyörällä iltamista Laitasaaren Junniojan lavalta satuin saamaan sakon Liikkuvalta poliisilta. Sakon syy oli (minun hyvä tuurini) kun pyörän tarakalla istui nätti tyttö, joka väkeltyi uuden polkupyöräni kyytiin.
Kun lähdin putkalle maksamaan sakkoa, joka oli 15 mk, niin Pesolan Martti (nimitetty toukokuussa 1934 poliisikonstaapeliksi Muhokselle), Laitasaaren miehiä Kekkolasta, alkoi kyselemään Laitasaaren kuulumisia. Aikansa siinä keskusteltiin niin Martti ruttasi sakkolapun roskiin ja sanoi että tämä sakko on maksettu. Lähdin hyvillä mielin pois, kiitin ja kumarsin.
Oli heinäkuun iltapäivä vuonna 1952. 10-vuotias Kalervo Lohela ja vanhempi veljensä 14-vuotias Leo menivät kotiinsa syömään. Oli monta tuntia läjätty heiniä latoihin radan takaa Katajasuolta sekä lähempää Hakkauksen alueelta. Äiti Ainolla olikin ruoka valmiina. Se nautittiin hyvällä ruokahalulla ja kahvit päälle. Olikin aika pienelle ruokalevolle. Olihan tarkoitus mennä illalla vielä hillaan. Nokoset otettiin ja käytiin vielä Oulujoen rannassa uimassa.
Eväät repussa ja tietysti vesipullo ja kahvitermari, matka polkupyörilla Sanginjoen suuntaan alkoi. Kivimaan seutuville jätettin pyörät. Maastossa ensin katsottiin Itkusuon laiteet ja poimittiin hieman. Jatkettiin sitten kohti Matkajärven soita. Siellä tavatiin Nuutisen Frans. Marjoja oli hyvin kaikille. Ilta viileni ja yht’äkkiä nousi sumu. Poiminta jatkui. Fransia ei näkynyt. Huudeltiin, mutta mitään ei kuulunut. Ajateltiin että on mennyt jo kotia, olihan hän jo aikuinen mies. Kotiin mekin mentiin ja yöllä uni maistui hyvin.
70-vuotta täyttää Oulussa tänään leskirouva Greta Inkilä(kuvassa nuorena neitona). Hän on syntynyt Revonlahdella. Jo nuorena hän muutti Ouluun ja meni täällä naimisiin komissionimaanmittari Oskar Tigerin kanssa. Miehensä Muhoksella omistamalla Heljä-Huovilan tilalla rouva Tiger sitten vietti elämänsä parhaat vuodet uhraten kaiken tarmonsa maatilan ja perheensä hyväksi. Miehensä kuoleman jälkeen rouva Tiger muutti Ouluun pitäen täällä koululaisten täyshoitoa. Myöhemmin hän meni uudelleen naimisiin satulaseppä Petter Inkilän kanssa ja viettää nyt vanhuutensa päiviä poikiensa luona.
Vapaussodan valmistusaikoina rouva Inkilä joutui usein vuonna 1917 antamaan asunnon ja suojaa sekä saksalaisille että itävaltalaisille sotapakolaisille, joita Oulunkin kautta avustettiin Ruotsiin. Hänen asuntonsa – Lanton vinttikamari, rouva asui Lanton talossa – oli myöskin aina avoinna pommarijääkäreille. Suurin osa vuonna 1917 salaa Ouluun tuoduista kivääreistä ja pommeista toimitettiin juuri hänen huostaansa. Monet taiteilijat ja taiteilijattaret tuntevat hyvin ”täti Tigerin”, hyvänä emäntänä ja taiteita rakastavana ihmisenä. Kaleva puolestaan lausuu onnittelunsa. (9.7.1939 Kaleva s. 5 ja Kaiku s. 3)
Muhoksella joka toinen vuosi jaettavan Koivu ja Tähti -henkilön tunnustuksen vastaanotti 8.6.2024 Elsi Lehikoinen.
Elsin kuva linkitetty Tervareitin sivulta, lehden ja kuvaaja Laura Halosen luvalla, lue artikkeli tästä (lehden tilaajille).
Elsi on tuttu monelle laitasaarelaiselle; mukana niin Laitasaaren Martoissa että Laitasaari-Seurassakin. Martoissa hänellä on jäsenyyttä pian 50 vuotta, lieneekö jo Suomen ennätys! Elsi on myös Muhoksen kotiseutuyhdistyksen kantavia voimia; arvokasta kotiseututyötä yli 20 vuotta, sihteerinä vuodesta 2006 lähtien.
Elsi yhdessä Leskelän Kalevin kanssa on lähettänyt sivustolle kaikkiaan 33 artikkelia! Lämmin kiitos Elsille ja ihanaa kesää!
Koivu ja Tähti -nimitys voidaan antaa kunnianosoituksena henkilölle, joka on huomattavalla tavalla edistänyt Koivu ja Tähti -perinnettä, tuonut esille Muhoksen historiaa ja omaleimaisuutta. Hänen toiminnallaan on myös merkittävää kulttuurista vaikutusta paikallisesti ja maanlaajuisestikin.
