Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Lahjoittanut Rönkön maatila (2008)
Hevosvetoinen laite. Ruskeaksi maalatut puuaisat, aura ja työntövarret metallia, tehdasvalmisteiset.
Aura 80 x 30 cm, varret 86 cm, aisat 295 cm. Varsien väli 60 cm, aisojen väli 79 cm.
Käyttötarkoitus: perunapellon multaus.
… sekä he joiden juuret ovat kylällämme! Ohjelmassa mm. upeaa mieskuorolaulantaa ja perinteinen nännikuminheittokisa. Tärkeintä kuitenkin on leppoisa yhdessäolo ja porina kahvi/teekupposen ääressä, entisen Laitasaaren kansakoulun 130 vuotiaiden seinien suojassa!
Päivillä voi myös hankkia toukokuussa julkaistun kylähistoriikin – lue lisää tästä
Kansan kaikuja Oulusta ja Oulun läänistä, tarjotaan tilattavaksi, ilmestyen 5-palstaisena tai tarpeen vaatiessa lisälehdellä varustettuna Oulussa helmikuun alusta, aluksi 2 kuukautena 2:sti viikossa keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 1 päivällä sekä syyskuusta lähtien lisäksi 6 kertaa viikossa, eli joka arkipäivä klo 6 i. 1
Sivustolla julkaistut Kalevan Akun pakinat voit lukea tämän linkin kautta. Ne on koonnut opettaja G. A. Ala-Kojolan pojantytär Ritva Leinonen.
Sivustollamme on paljon muitakin etenkin Laitasaarta koskevia lehtijuttuja, myös muissa lehdissä kuin Kalevassa julkaistuja. Niitä voit lukea tämän linkin kautta.
Lue juhlavuoden kirjoitus tämän päivän Kalevasta – Kaleva 120 vuotta: Koettelemusten vuosi 1899 – ensimmäinen Kaleva ilmestyi suuren epävarmuuden keskelle.
Kuva seuroista Nuorisoseuran Tuvalta kesäkuussa 1925, klikkaa kuvaa. Tupa rakennettiin v. 1912 ja se paloi 1969; sammuneiksi luullut hiilet kytivätkin ja sytyttivät tulipalon.
Ensimmäiset suviseurat pidettiin kokouksen yhteydessä Oulussa vuonna 1906. Myös muissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ruotsissa ja Venäjällä, vanhoillislestadiolaiset pitävät kesäisin suuria seuroja tai suviseuroja.
Edellisen kerran suviseurat olivat Muhoksella vuonna 2003. Nyt Matokorven pelloille odotetaan n. 80.000 vierasta.
Suviseurojen kotisivut
Artikkeli Rauhan Tervehdyksessä
Suviseurat Wikipediassa
Vanhoja kuvia suviseuroista
Anna Helena Mäkelä (kuvassa keskellä) syntyi elokuussa 1888 Muhoksella. Hänen vanhempansa, Kaisa ja Matti Mäkelä, olivat muutamia vuosia aiemmin hankkineet Laitasaaresta Onteron talon. Anna avioitui lokakuussa 1911 Jaakko Kinnusen kanssa, ja siirtyi hoitamaan emännyyttä Jaakon omistamalle Harjun tilalle Oulujoen Sanginsuuhun. Kovin kauas syntymäkodista Annan matka ei siten johtanut.
Annan mies, Jaakko Kinnunen, oli aktiivinen, monipuolinen vaikuttaja, jonka lukuisat luottamustoimet pitivät häntä paljon poissa kotoa. Lasten kasvatus jäi pitkälti Annan vastuulle. Joutuipa hän hoitamaan maatilan arkeakin tavallista enemmän, kun Jaakko keskittyi yhteiskunnallisiin asioihin. Jaakko jäi historiaan muun muassa Oulujoen kunnan pitkäaikaisimpana kunnanvaltuutettuna.