Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 3

    Toinen evakkoon lähtö

    Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua kesäkuun alkupuolella 1944 suomalaiset joukot aloittivat perääntymisen kiireellä myös Petroskoista.

    Käsnäselän väki koottiin kesäkuun lopussa evakuointia varten Käsnäsenjärven päähän, maantien varressa olevaan metsään. Karjanajajat lähtivät jo viikkoa aikaisemmin lehmäkarjan kanssa lähes kuukauden kestäneelle pitkälle taipaleelle. Ajajien joukko koostui nuorista neitosista ja pojista, sekä vanhoista naisista. Aika kului. Aurinko kiersi taivaan kupolin laelle alkaen laskeutua taivaanrantaan. Autoja ei vain kuulunut. Vihollishävittäjät pörräsivät ajoittain kylän yllä. Petroskoin suunnasta alkoi kuulua taistelun kumua, joka tuntui lähestyvän.

    (lisää…)

  • Lapsuuden matkakohteina Sanginjoki ja Amerikka

    Meimi ja Hlja Amerikassa

    Ähkylän no 37 entinen isäntä Martti Kesäniemi muistelee.

    Varhaisesta lapsuudestani on jäänyt mieleeni kaksi paikkaa, joihin voi matkustaa ja se ettei muita kohteita olekaan. Nämä olivat Amerikka ja Sanginjoki. Lukija voi naurahtaa mutta niin minusta silloin tuntui. Sanginjoella oli paljon sukulaisia – eno, kolme tätiä ja sen aikainen Palokankaan isäntä joka oli äitini sisaren poika. Matkat tehtiin yleensä talvisin hevosen ja reen kanssa; ensin muutama kilometri tuttua heinätietä Käärmelän talon pihalle josta alkoi taloton taival vanhaa talvitietä pitkin, noin kymmenen kilometriä. Oisavankankaalta muistan valtavan kokoisen kiven. Sitten olikin vain pari kilometriä ja tultiin Palokankaan mäelle. Minua jännitti että kääntääkö äiti 1 hevosen oikeaan, Pesolaan enon ja tädin luo, vaiko vasempaan mäkeä alas ja Honkalan tädin kotiin.

    (lisää…)

  • Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 2

    Jatkosodan aika

    Jatkosota alkoi kesäkuun 25 p:nä vuonna 1941 Neuvostoliiton pommitettua useita maamme asutuskeskuksia.

    Talvisodan raskaan sanelurauhan takia Suomen kansan taskussa nyrkkiin puristettu käsi vetäistiin ulos. Varsikin Karjalan heimo oli katkera talvisodan epäoikeudenmukaisista rauhanehdoista. Suomi lähtikin sotaan revanssi mielessä. Voimasuhteet olivat nyt tyystin toisenlaiset kuin talvisodassa. Suomen 480 000:n sotilaan armeija edusti itärintamalla huomattavaa sotilaallista voimaa. Lisäksi takuumiehenä oli voimakas Saksan sotilasvaltio.

    (lisää…)

  • 800 julkaistua artikkelia

    Suutari Hämälä, Marjatta ja Jallu

    Sivustolla on julkaistu yhteensä 800 artikkelia

    Niitä voivat kaikki lukea vapaasti – kannattaa käyttää hakusanakenttää, teemapilveä sekä tarina-arkistoa. Ne löytyvät sivun oikeasta laidasta.

    Lämmin kiitos kaikille artikkeleja lähettäneille ja juttuvinkkejä antaneille!

  • Heikkoihin jäihin vajoamistapauksia Muhoksella

    Hukkuneen naaraamista Oulujoella

    Sunnuntaina iltapäivällä sattui Muhoksen Laitasaaressa jäihin vajoaminen, joka olisi vaatinut ihmishengen menetyksen ellei pikainen apu olisi saapunut aivan viime tingassa. Sanottuun aikaan oli joukko poikasia mennyt luistelemaan jokirannalle, näiden mukana oli seurannut jalkaisin myös maanviljelijä Kalle Huovisen 6-vuotias poika Väinö. Koska rantajäät tällä kohtaa jokea ovat verrattain leveät, vain keskiosan jokea virratessa vapaana, kulki mainittu poikanen liian etäälle heikolle jäälle, jolloin yhtäkkiä vajosi.

    (lisää…)