Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Iikka Kärnän ositus- ja perinnönjako (1858)

    Kartta Kärnistä

    Iisakki Antinpoika Kärnä (s. 22.8.1828 Kärnä no 1) avioitui 12.7.1855 Maria Jaakontytär Huovisen (s. 17.6.1836 Huovinen no 15) kanssa. He saivat seuraavana vuonna Jaakko-nimisen pojan. Iisakin elontaival päättyi jo 29-vuotiaana; hän kuoli 23.1.1858 lavantautiin. Muhoksella näkyy kuolleen useita tähän tarttuvaan ja tappavaan tautiin. 1

    Ao. selostus on ositus- ja perinnönjakokirja. Perukirjan voi lukea tästä.

    Kärnä no 1, 13/24 mtl verotila Laitasaaren kylässä – josta ei leski omista mitään osaa – arvioitiin 1000 ruplan arvoiseksi.

    (lisää…)

  • Anneli Toijala – opettajasta tuottelias kirjailija

    Eka- ja tokaluokkalaisia Hako-Ritalla vuonna 1950

    Osa Laitasaaren lapsista kävi koulua Hako-Ritojen kotona, ilmeisesti oppilaita oli niin paljon etteivät he mahtuneet kaikki vanhaan koulurakennukseen. Uusi koulu valmistuikin vuonna 1954. Eitel Leopold Lennart Hako-Rita (ent. Ullner, s. 1896 Helsinki) oli ammatiltaan opettaja ja hänen vaimonsa Elvi Maria Antintytär Pikkarainen (s. 1901) oli Apajasta no 38.

    Klikkaa kuvaa – kaikki oppilaat on tunnistettu, monta tuttua nimeä ja kasvoa!

    Anneli Kyllönen (myöh. Toijala, s. 4.7.1930 Tampere) opetti Laitasaaressa ykkös- ja kakkosluokkalaisia ainakin vuonna 1950. Hän oli vasta valmistunut ylioppilaaksi, kansakoulun opettajan pätevyyden hän sai 1953. Hän toimi myöhemmin myös kansalaiskoulun opettajana sekä englannin kielen tuntiopettajana.

    Anneli Toijalan tuotantoon kuuluu nuortenkirjoja, romaaneja, historiallisia teoksia, kuunnelmia, näytelmiä ja artikkeleita eri lehdissä. Lue lisää Anneli Toijalasta ja hänen teoksistaan Wikipediasta. Lukusuositus!

    Parviaisen Eerolle ja luokkatoverilleen Pirkko Vesa-Pulliaiselle (joka oli ollut kuvanottohetkellä sairaana) kiitos juttuvinkistä!

  • Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 16.10.2021

    Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous lauantaina 16.10.2021 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta

    Hallitus kokoontuu klo 13:00 ja vuosikokous klo 14:30.

    Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet, mutta koronan vuoksi rajaamme osallistujen määrän kahteenkymmeneen. Jos olet tulossa kokoukseen, lähetä viesti sihteerille sari@laitasaari.fi

    Käsitellään tavalliset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

  • Aku pakinoi – Paholainen pistäysi Muhoksella (1921)

    Kortinpelaajat

    Kuva ei liity tapaukseen, onpahan muuten vaan mainio! Klikkaa – tunnistatko kuvassa olijat?

    Muhoksella nukuttiin n.s. vanhurskaan unta. Sillä yö oli, ja Hämäräntytti oli hajottanut mustat hiuksensa nutturalta. Oulujoesta nousi utuinen usva ja Pyhäkoski lauleli että – Piu, pau – kehto heilahtaa.

    Ja kuten sanottu, olivat muhoslaiset viatonna uinahtaneet ja näkivät unta sähköpylväistä, elonleikkuusta ja varajaloista y.m. päivän kysymyksistä.

    (lisää…)

  • Hartikassa viljeltiin tupakkaa (1920)

    Hartikka-Rintamäki (1950-luku)

    Kotimainen tupakanviljelys – odottamattoman hyviä saavutuksia

    Ulkolaisen tupakan hinnan kalleuden vuoksi on alettu suuressa määrin viljellä tupakkaa omassa pellossa. Vanhana laatuna on tavallisesti käytetty n.s. nurkantakaista, mutta koska se ei ole saanut yleistä suosiota, on myöskin alettu kokeilla ulkolaisilla lajeilla ja on huomattu niiden menestyvän täällä yhtä hyvin.

    M.m. on maanviljelijä Juho Hartikka, Muhoksella, viljellyt Wirginia-tupakkaa ja ovat tulokset olleet vallan odottamattomat. Pisimmät varret ovat saaneet noin 240 sm:n korkeuden ja lehti on kasvanut 60 sm:n pituiseksi.

    Maku kuuluu olevan niissä parempi kuin kaupoissa olevissa lajeissa huolimatta siitä, etteivät ne ole olleet ammattimiesten valmistelun alaisina.

    Sietäisi vakavasti ajatella, kannattaako uhrata ulkomaille satoja miljoonia vuosittain, koska kerran kotimainen viljelys voitaisiin kohottaa täydelleen vastaamaan oman maan tupakkatarvetta. 1

    Juho Hartikka vaikuttaa olleen innokas erilaisten kasvien ja hedelmäpuiden kasvatuksen kokeilija. Lue artikkeli Hartikan omenoista vuodelta 1926.

    Metsästysharrastuksestaan hän on kirjoittanut mm. Suomen metsästyslehteen vuonna 1907.