Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 1

    Haapasalossa asuva Tauno Perälä lähetti meille tämän kirjoitelman, joka julkaistaan kahdessa osassa sivustolla. Klikkaa kuvaa isommaksi niin näet myös kuvatekstin. Huom! Kaikki kesällä julkaistut artikkelit on ajastettu jo kevättalvella.

    1930-luvun laman hellittäessä Suojeluskuntatoiminta vilkastui voimakkaasti. Pitäjissä oli oma suojeluskunta ja lähes jokaisella kylällä oma alaosasto. Oulujokilaaksossa sk-toiminta oli laajimmillaan 1938-39 sekä välirauhan aikana 1940-41. Rauhansopimuksella vuonna 1944 sk-toiminta kiellettiin ja jäljellä oleva omaisuus takavarikoitiin.

    Suojeluskunnilla oli erityisen aktiivinen urheilutoiminta, joka painottui nk. sotilaslajeihin talvi- ja kesäurheilussa. Kärnänkankaalle oli talkoiltu merkittävä toimintapaikka ampumaratoineen sekä huolto- ja majoitustiloineen. Sk-piirit järjestivät laajempien alueiden piirinmestaruuskilpailuja, joissa kuntien sk:t kilpailivat ankarastikin keskenään.

    (lisää…)

  • Kalaportaita Oulujokeen (1919)

    Klikkaa kuvaa, niin näet keitä siinä on! Oikealla Onni Väyrynen joka oli kappalainen Erik Pesosen vaimon sukulaispoika, hautakivi Oulun Intiössä. Pesosellakin oli Onni-niminen poika, saman ikäinen kuin kaimansa, onko hän Aulinin edessä? Toimivia kalaportaita on odotettu Oulujokeen jo toista sataa vuotta. Merikoskeen kalaporras rakennettiin kesällä 2003. Montan kalojen ylisiirtolaite valmistui elokuussa 2017, mutta sen toiminta on ollut pettymys.

    Kansanedustaja Yrjö Kesti (1885-1960) kirjoittaa:

    Luullakseni ovat Oulujoen lohi y.m. paremmat kalalajit siksi suuresta merkityksestä, että on syytä ruveta miettimään kalaportaiden rakentamista tulevan voimalaitoksen yhteyteen. Se tulee tietenkin maksamaan huomattavan määrän, mutta on se kuitenkin mahdollista, kun asia otetaan aikoinaan kyseenalaiseksi.

    Kartoittaessa on jo otettava huomioon se suurempi vesimäärä, minkä kalaportaat tulisivat vaatimaan, samoin kustannusarvio. Lohi nousee jokeen kesäkuun alusta syyskuun loppuun, siis suurimman vesimäärä ollessa joessa, joten se ei vedenkään vuoksi ole mikään mahdottomuus eikä se vesimäärän hukka, jonka kalaportaat tulisivat riistämään voimalaitokselta, tule tekemään siinä mitään kiusaa, kun kalaportaitten veden voisi talvi-, syys- ja kevätaikoina käyttää voimalaitoksen hyväksi.

    Onhan välttämätöntä että jos Suomen valtio rakennuttaa Pohjoismaiden suurimman voimalaitoksen, saman valtion kalastushallitus suunnittelee ja rakennuttaa sen viereen maailman mahtavimmat kalaportaat. Niiden tarpeellisuus kerran kyllä tulee näkyviin. 1 2 3

    P.S. Lue myös Ylen artikkeli Korkein hallinto-oikeus antoi kesällä 2020 ratkaisun, jonka mukaan energiayhtiö Fortum ei vapaudu vuosikymmeniä vanhoista velvoitteestaan kalatien rakentamisesta Oulujokeen

  • Hyvä naapuri

    Keitä kuvassa – klikkaa sitä isommaksi – ilmeisesti myös emäntä Loviisa Kesäniemen (o.s. Aho) sukulaisia Sanginjoelta? Hänen poikansa Martti Kesäniemi, Ähkysen no 37 edesmennyt isäntä, kertoo viimeiseksi jääneessä, keskeneräisessä ja julkaisemattomassa artikkelissaan huolehtivaisesta naapurin isännästä joka oli määrätty isästään orvoiksi jääneille holhoojaksi. Tekstin on luovuttanut sivuston käyttöön hänen poikansa Markku Kesäniemi.

    Meidän perhe tuli Kuusamosta Kitkajärven rannalta vuonna 1903. Isäni oli käynyt kaksi kertaa Amerikassa ja oli ollut siellä kaivostöissä. Kun hän tuli takaisin Suomeen, osti hän tämän Ähkylän talon Laitasaaresta.

    Raskaat kaivostyöt olivat muuttaneet hänen terveytensä. Niinpä hän ei ehtinyt olla uudessa talossa pitkää aikaa terveenä vaan sairastui keuhkotautiin. Kun isä ei pystynyt talon töihin, oli vaikea ratkaisu edessä. Joko talo myytäisiin pois, tai elettäisiin siinä niin kauan kuin pystyttäisiin.

    ”Mihinkä me tämän lapsijoukon kanssa?”

    (lisää…)

  • Kesämatkoilta (1920)

    Lorelei istui Muhoksen Ketolan rantatörmällä tuuhean koivun ja männyn suojassa lueskellen Keski-Pohjanmaan kuulumisia ja samalla seuraten Oulujokea edestakaisin soljahtelevia kapeita veneitä soutajineen. Illan tyneessä, Pyhäkosken etäistä pauhua kuunnellessa, kuuluu Oulua soutavien veneistä pohjoispohjalaisia lauluja. Usein ne katkeavatkin laulajan huomatessa rantatörmällä istuvan oudon Lorelein. Koskelta päin kulkevan veneen kuljettaa voimakas virta helposti mukanaan, voipa se tehdä pienen kepposenkin, pyörähyttää ympäri koko kulkuneuvon ja herättää satujen saarille unhottuneen soutajan, mutta pian sitten jatkuukin keskeytynyt laulu – ”elää ja kuolla mielin Pohjolassa” !

    Ranta-Holapan, Koivulan ja Ketolan kesävieraat astelivat reippaasti, hilpein mielin eväskontteineen yhteiselle huviretkelle Leppiniemeen. Sinne johtavasta tiestä ei ole matkailijayhdistys ensinkään huolehtinut, mutta luonto on itse laatinut sen mahdollisimman vaihtelevaksi, johtaen kulkijat kylätieltä hopeisen sammalmetsän kautta kivikkopoluille ja sieltä Sattulaan.

    (lisää…)

  • Muhoksen lauluseura (1920)

    Museovirasto avasi 14.12.2020 yli 200 000 kokoelmakuvaa painolaatuisina vapaaseen käyttöön – kuvia voi hakea tästä esim. paikannimellä. Sieltä tämäkin upea kuva on peräisin. Aiemmin sen näyttökuva oli postimerkin kokoinen josta ei saanut mitään selvää. Kuvien hankkiminen Museovirastolta olisi maksanut kymmeniä euroja, siihen ei seuralla ollut mahdollisuutta. Huom! Kaikki kesällä julkaistavat artikkelit on ajastettu jo kevättalvella.

    Kuva on otettu vuonna 1920, mutta minkä talon edessä, ei tiedetä. Takana Pielisjärveltä Muhokselle vuonna 1915 tullut lukkari-urkuri, kanttori Juho E. Nurmi – lue hänen perheestään tästä

    (lisää…)