Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Hartikassa viljeltiin tupakkaa (1920)

    Hartikka-Rintamäki (1950-luku)

    Kotimainen tupakanviljelys – odottamattoman hyviä saavutuksia

    Ulkolaisen tupakan hinnan kalleuden vuoksi on alettu suuressa määrin viljellä tupakkaa omassa pellossa. Vanhana laatuna on tavallisesti käytetty n.s. nurkantakaista, mutta koska se ei ole saanut yleistä suosiota, on myöskin alettu kokeilla ulkolaisilla lajeilla ja on huomattu niiden menestyvän täällä yhtä hyvin.

    M.m. on maanviljelijä Juho Hartikka, Muhoksella, viljellyt Wirginia-tupakkaa ja ovat tulokset olleet vallan odottamattomat. Pisimmät varret ovat saaneet noin 240 sm:n korkeuden ja lehti on kasvanut 60 sm:n pituiseksi.

    Maku kuuluu olevan niissä parempi kuin kaupoissa olevissa lajeissa huolimatta siitä, etteivät ne ole olleet ammattimiesten valmistelun alaisina.

    Sietäisi vakavasti ajatella, kannattaako uhrata ulkomaille satoja miljoonia vuosittain, koska kerran kotimainen viljelys voitaisiin kohottaa täydelleen vastaamaan oman maan tupakkatarvetta. 1

    Juho Hartikka vaikuttaa olleen innokas erilaisten kasvien ja hedelmäpuiden kasvatuksen kokeilija. Lue artikkeli Hartikan omenoista vuodelta 1926.

    Metsästysharrastuksestaan hän on kirjoittanut mm. Suomen metsästyslehteen vuonna 1907.

  • Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 2

    Onko kuva Laitasaaren ampumaradalta?

    Haapasalossa asuva Tauno Perälä lähetti meille tämän kirjoitelman, ensimmäisen osan voit lukea tästä.

    Muhoksen sk:n Kärnänkankaan ampumarata rakennuksineen oli tuon ajan ”haitekkia”. Betoninen näyttösuoja mahdollisti laukauskohtaisen tuloksennäytön ampujalle ja yleisölle. Näyttösuojassa oli mies ”laikanvarressa” ja tulos ilmoitettiin laikan asennolla maalitauluun nähden.

    Sain kunnian tutustua 1990-luvulla kunnianarvoisaan isänmaan ystävään, veteraaniin ja kaukopartiomieheen nimeltään Sulo Uitto. Minun oli helppo tutustua häneen, olihan hän isäni kanssa tehnyt useita kaukopartiomatkoja vuosina 1942-44.

    Sulo Uitto kertoi syksyn 1944 tapahtumista ja siitä kun Suomi julisti sodan Saksaa vastaan. Sotatoimialueen eteläraja oli Oulujoki. Saksan armeijalle oli tulossa tarvikejuna etelästä, juna pysäytettiin Lyötyn ratapihalle Ouluun.

    (lisää…)

  • Leppiniemen toimelias emäntä (1936)

    Leppiniemen talo

    Eilen vaipui Oulun sairaskodissa kuolonuneen emäntä Maria Augusta Kärnä, o.s. Barkman 77:nnellä ikävuodellaan. Emäntä Kärnä oli syntynyt Muhoksella Leppiniemen tilalla ja samalla tilalla myöskin vietti parhaat ikävuotensa. Myöhemmin hän siirtyi poikiensa mukana Ouluun, jossa oli viettänyt vanhuudenpäiviään. Emäntä Kärnä tunnettiin aikanaan Pyhäkosken Leppiniemen toimeliaana emäntänä, jonka käskystä koskenlaskijat saivat hyvät kahvit ja parhaimmat ruuat. Se polvi joka siihen aikaan koskia laski, on suurimmaksi osaksi muuttanut manan majoille, mutta elossa vielä olevat hänen muistoansa kunnioittavat. Lähinnä kaipaamaan jäi häntä tytär perheineen ja 3 poikaa. 1

    (lisää…)

  • Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 1

    Muhoksen ja Laitasaren miehiä (1937)

    Haapasalossa asuva Tauno Perälä lähetti meille tämän kirjoitelman, joka julkaistaan kahdessa osassa sivustolla. Klikkaa kuvaa isommaksi niin näet myös kuvatekstin.

    1930-luvun laman hellittäessä Suojeluskuntatoiminta vilkastui voimakkaasti. Pitäjissä oli oma suojeluskunta ja lähes jokaisella kylällä oma alaosasto. Oulujokilaaksossa sk-toiminta oli laajimmillaan 1938-39 sekä välirauhan aikana 1940-41. Rauhansopimuksella vuonna 1944 sk-toiminta kiellettiin ja jäljellä oleva omaisuus takavarikoitiin.

    Suojeluskunnilla oli erityisen aktiivinen urheilutoiminta, joka painottui nk. sotilaslajeihin talvi- ja kesäurheilussa. Kärnänkankaalle oli talkoiltu merkittävä toimintapaikka ampumaratoineen sekä huolto- ja majoitustiloineen. Sk-piirit järjestivät laajempien alueiden piirinmestaruuskilpailuja, joissa kuntien sk:t kilpailivat ankarastikin keskenään.

    (lisää…)

  • Kalaportaita Oulujokeen (1919)

    Nuotan vetoa Oulujoella (1890)

    Klikkaa kuvaa, niin näet keitä siinä on! Oikealla Onni Väyrynen joka oli kappalainen Erik Pesosen vaimon sukulaispoika, hautakivi Oulun Intiössä. Pesosellakin oli Onni-niminen poika, saman ikäinen kuin kaimansa, onko hän Aulinin edessä? Toimivia kalaportaita on odotettu Oulujokeen jo toista sataa vuotta. Merikoskeen kalaporras 1 rakennettiin kesällä 2003. Montan kalojen ylisiirtolaite 2 valmistui elokuussa 2017, mutta sen toiminta on ollut pettymys.

    Kansanedustaja Yrjö Kesti (1885-1960) kirjoittaa:

    Luullakseni ovat Oulujoen lohi y.m. paremmat kalalajit siksi suuresta merkityksestä, että on syytä ruveta miettimään kalaportaiden rakentamista tulevan voimalaitoksen yhteyteen. Se tulee tietenkin maksamaan huomattavan määrän, mutta on se kuitenkin mahdollista, kun asia otetaan aikoinaan kyseenalaiseksi.

    Kartoittaessa on jo otettava huomioon se suurempi vesimäärä, minkä kalaportaat tulisivat vaatimaan, samoin kustannusarvio. Lohi nousee jokeen kesäkuun alusta syyskuun loppuun, siis suurimman vesimäärä ollessa joessa, joten se ei vedenkään vuoksi ole mikään mahdottomuus eikä se vesimäärän hukka, jonka kalaportaat tulisivat riistämään voimalaitokselta, tule tekemään siinä mitään kiusaa, kun kalaportaitten veden voisi talvi-, syys- ja kevätaikoina käyttää voimalaitoksen hyväksi.

    Onhan välttämätöntä että jos Suomen valtio rakennuttaa Pohjoismaiden suurimman voimalaitoksen, saman valtion kalastushallitus suunnittelee ja rakennuttaa sen viereen maailman mahtavimmat kalaportaat. Niiden tarpeellisuus kerran kyllä tulee näkyviin. 3 4 5

    P.S. Lue myös Ylen artikkeli Korkein hallinto-oikeus antoi kesällä 2020 ratkaisun, jonka mukaan energiayhtiö Fortum ei vapaudu vuosikymmeniä vanhoista velvoitteestaan kalatien rakentamisesta Oulujokeen.