Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 16.10.2021

    Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous lauantaina 16.10.2021 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta

    Hallitus kokoontuu klo 13:00 ja vuosikokous klo 14:30.

    Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet, mutta koronan vuoksi rajaamme osallistujen määrän kahteenkymmeneen. Jos olet tulossa kokoukseen, lähetä viesti sihteerille sari@laitasaari.fi

    Käsitellään tavalliset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

  • Aku pakinoi – Paholainen pistäysi Muhoksella (1921)

    Kuva ei liity tapaukseen, onpahan muuten vaan mainio! Klikkaa – tunnistatko kuvassa olijat?

    Muhoksella nukuttiin n.s. vanhurskaan unta. Sillä yö oli, ja Hämäräntytti oli hajottanut mustat hiuksensa nutturalta. Oulujoesta nousi utuinen usva ja Pyhäkoski lauleli että – Piu, pau – kehto heilahtaa.

    Ja kuten sanottu, olivat muhoslaiset viatonna uinahtaneet ja näkivät unta sähköpylväistä, elonleikkuusta ja varajaloista y.m. päivän kysymyksistä.

    (lisää…)

  • Hartikassa viljeltiin tupakkaa (1920)

    Kotimainen tupakanviljelys – odottamattoman hyviä saavutuksia

    Ulkolaisen tupakan hinnan kalleuden vuoksi on alettu suuressa määrin viljellä tupakkaa omassa pellossa. Vanhana laatuna on tavallisesti käytetty n.s. nurkantakaista, mutta koska se ei ole saanut yleistä suosiota, on myöskin alettu kokeilla ulkolaisilla lajeilla ja on huomattu niiden menestyvän täällä yhtä hyvin.

    M.m. on maanviljelijä Juho Hartikka, Muhoksella, viljellyt Wirginia-tupakkaa ja ovat tulokset olleet vallan odottamattomat. Pisimmät varret ovat saaneet noin 240 sm:n korkeuden ja lehti on kasvanut 60 sm:n pituiseksi.

    Maku kuuluu olevan niissä parempi kuin kaupoissa olevissa lajeissa huolimatta siitä, etteivät ne ole olleet ammattimiesten valmistelun alaisina.

    Sietäisi vakavasti ajatella, kannattaako uhrata ulkomaille satoja miljoonia vuosittain, koska kerran kotimainen viljelys voitaisiin kohottaa täydelleen vastaamaan oman maan tupakkatarvetta. 1

    Juho Hartikka vaikuttaa olleen innokas erilaisten kasvien ja hedelmäpuiden kasvatuksen kokeilija. Lue artikkeli Hartikan omenoista vuodelta 1926.

    Metsästysharrastuksestaan hän on kirjoittanut mm. Suomen metsästyslehteen vuonna 1907.

  • Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 2

    Haapasalossa asuva Tauno Perälä lähetti meille tämän kirjoitelman, ensimmäisen osan voit lukea tästä.

    Muhoksen sk:n Kärnänkankaan ampumarata rakennuksineen oli tuon ajan ”haitekkia”. Betoninen näyttösuoja mahdollisti laukauskohtaisen tuloksennäytön ampujalle ja yleisölle. Näyttösuojassa oli mies ”laikanvarressa” ja tulos ilmoitettiin laikan asennolla maalitauluun nähden.

    Sain kunnian tutustua 1990-luvulla kunnianarvoisaan isänmaan ystävään, veteraaniin ja kaukopartiomieheen nimeltään Sulo Uitto. Minun oli helppo tutustua häneen, olihan hän isäni kanssa tehnyt useita kaukopartiomatkoja vuosina 1942-44.

    Sulo Uitto kertoi syksyn 1944 tapahtumista ja siitä kun Suomi julisti sodan Saksaa vastaan. Sotatoimialueen eteläraja oli Oulujoki. Saksan armeijalle oli tulossa tarvikejuna etelästä, juna pysäytettiin Lyötyn ratapihalle Ouluun.

    (lisää…)

  • Leppiniemen toimelias emäntä (1936)

    Eilen vaipui Oulun sairaskodissa kuolonuneen emäntä Maria Augusta Kärnä, o.s. Barkman 77:nnellä ikävuodellaan. Emäntä Kärnä oli syntynyt Muhoksella Leppiniemen tilalla ja samalla tilalla myöskin vietti parhaat ikävuotensa. Myöhemmin hän siirtyi poikiensa mukana Ouluun, jossa oli viettänyt vanhuudenpäiviään. Emäntä Kärnä tunnettiin aikanaan Pyhäkosken Leppiniemen toimeliaana emäntänä, jonka käskystä koskenlaskijat saivat hyvät kahvit ja parhaimmat ruuat. Se polvi joka siihen aikaan koskia laski, on suurimmaksi osaksi muuttanut manan majoille, mutta elossa vielä olevat hänen muistoansa kunnioittavat. Lähinnä kaipaamaan jäi häntä tytär perheineen ja 3 poikaa. 1

    (lisää…)