Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Runo murisee

    Nuotan vetoa Oulujoella (1890)

    Kalaukkoni! Verkkosi venyttäin
    vedit suojasta vesille ehättäin
    vaikka näyttääkin yltyvän ujeltamaan
    taas koillinen vanhoissa kujeiluissaan.
    Jo piipussakin tanssiinsa riehahtaa
    katonharjalla vonkuu ja loukuttaa.

    Kalaukkoni! Polulla vieläkään
    en kyykkivän koukkuista varttasi nää.
    Pihakoirakin närhille ärhentää
    sana sievoinen meitäkin lähentää…

    Näin varpua vitsalla virvontaan
    runonpunoille väännän; tietää saat:
    sinä tuhlaajapoikani katumaton
    olet aikamme tuhlari sietämätön.
    Tuhatyhdettä touhua toimittain
    meiltä elämäkin liukuu livahtain.

    Olen kurkkinut rannalle ruudustain
    yhä hartaammin kutsuni uudistain.
    Tule! Taaperra liinaani valkeaan
    työn suonista kouraasi kuivaamaan!

    – Salli Lund

  • Konstaapeli Kaikkosen muistokirjoitus (1927)

    Poliisi Kaikkonen

    Joulukuun 19 pnä 1926 kuoli Oulun Diakonissalaitoksella ankaran taudin murtamana Muhoksen nimismiespiirin poliisikonstaapeli Eino Kaikkonen. Poliisikonstaapeli Kaikkonen oli syntynyt Kuivaniemellä 26 p. marraskuuta 1896. Poliisitoimintansa aloitti K. Rovaniemen poliisilaitoksella v. 1918, siirtyen sieltä Oulun poliisilaitokselle ja sieltä Puolangan nimismiespiiriin. Elok. 9 p. 1923 nimitettiin hänet poliisikonstaapeliksi Muhoksen nimismiespiiriin, jossa toimi kuolemaansa saakka. Vuonna 1924 toimi hän lyhyemmän ajan ylimääräisenä lääninetsivänä.

    Vapaussodassa osoittamastaan urhoollisuudesta sai Kaikkonen II luokan vapauden mitalin. Monet yhteiskunnalliset toimet, mm. lastenvalvojan toimi y.m. olivat osoituksena poliisi Kaikkosen saavuttamasta luottamuksesta.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Laivan kannella (1923)

    Laine lähdössä Muhokselta kesällä 1919

    Laivan kansi on merkillisin paikka maailmassa. Sillä ei ole mitään yhteyttä mannermaan kanssa ei aatteessa eikä käytännössä. Luokka-, kieli-, kansallisuus- ym. eri rajat ja riiat eivät elä laivan kannella, sillä laivan kannella puhaltaa aina turmeltumaton ilmavirta ja paistaa puolueettoman taivaan lahjomaton aurinko. Ellei nimittäin sada.

    Laivan kannella ei murjoteta epäluuloisesti lähimmäiseen eikä luulla häntä murhamieheksi tai korttihuijariksi, niin kuin rautatievaunussa, vaan siellä hymyillään. Yleisesti ja yhtäläisesti. Rumille ja kauniille. Sanalla sanoen: laivan kansi on oikea paratiisi ilman mitään houkutuksia syntiin ja kiellettyihin.

    Ja sitäpaitsi: laivankannella ei olekaan mikään kiellettyä. Paitsi sylkeminen.

    Sen laivan nimi oli Laine, ja se matkusti Oulusta Muhokselle.

    (lisää…)

  • Iikka Kärnän ositus- ja perinnönjako (1858)

    Kartta Kärnistä

    Iisakki Antinpoika Kärnä (s. 22.8.1828 Kärnä no 1) avioitui 12.7.1855 Maria Jaakontytär Huovisen (s. 17.6.1836 Huovinen no 15) kanssa. He saivat seuraavana vuonna Jaakko-nimisen pojan. Iisakin elontaival päättyi jo 29-vuotiaana; hän kuoli 23.1.1858 lavantautiin. Muhoksella näkyy kuolleen useita tähän tarttuvaan ja tappavaan tautiin. 1

    Ao. selostus on ositus- ja perinnönjakokirja. Perukirjan voi lukea tästä.

    Kärnä no 1, 13/24 mtl verotila Laitasaaren kylässä – josta ei leski omista mitään osaa – arvioitiin 1000 ruplan arvoiseksi.

    (lisää…)

  • Anneli Toijala – opettajasta tuottelias kirjailija

    Eka- ja tokaluokkalaisia Hako-Ritalla vuonna 1950

    Osa Laitasaaren lapsista kävi koulua Hako-Ritojen kotona, ilmeisesti oppilaita oli niin paljon etteivät he mahtuneet kaikki vanhaan koulurakennukseen. Uusi koulu valmistuikin vuonna 1954. Eitel Leopold Lennart Hako-Rita (ent. Ullner, s. 1896 Helsinki) oli ammatiltaan opettaja ja hänen vaimonsa Elvi Maria Antintytär Pikkarainen (s. 1901) oli Apajasta no 38.

    Klikkaa kuvaa – kaikki oppilaat on tunnistettu, monta tuttua nimeä ja kasvoa!

    Anneli Kyllönen (myöh. Toijala, s. 4.7.1930 Tampere) opetti Laitasaaressa ykkös- ja kakkosluokkalaisia ainakin vuonna 1950. Hän oli vasta valmistunut ylioppilaaksi, kansakoulun opettajan pätevyyden hän sai 1953. Hän toimi myöhemmin myös kansalaiskoulun opettajana sekä englannin kielen tuntiopettajana.

    Anneli Toijalan tuotantoon kuuluu nuortenkirjoja, romaaneja, historiallisia teoksia, kuunnelmia, näytelmiä ja artikkeleita eri lehdissä. Lue lisää Anneli Toijalasta ja hänen teoksistaan Wikipediasta. Lukusuositus!

    Parviaisen Eerolle ja luokkatoverilleen Pirkko Vesa-Pulliaiselle (joka oli ollut kuvanottohetkellä sairaana) kiitos juttuvinkistä!