Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Laitasaari-Seuran 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kalenteri seuran jäsenille hintaan 10 euroa. Lähetä tilauksesi lomakkeella (klikkaa linkkiä, avautuu uuteen ikkunaan). Kalentereja on painatettu rajattu määrä joten kannattaa olla nopea!
Tilauksen voit tehdä myös lähettämällä tarvittavat tiedot osoitteeseen laitasaari.tilaukset [ at ] gmail.com
Artikkeli Oulun ilmoituslehdestä 129 vuoden takaa. Tällä laitasaarelaisella isännällä oli ollut onni matkassa – kahdesti oli joutunut hukkumisvaaraan Oulujoella. Toisesta tilanteesta tarkemmin artikkelin lopussa.
Oulujoki ei jäädy yhdellä kertaa joka paikasta. Sulana on se nytkin vielä Laukan ja Siekkilän talojen kohdalla Muhoksella Hakkarilan saaren yläpäästä aina Määtän saareen asti. Rantajäät ovat kumminkin niin lujat että hevosilla voidaan niissä paikoin ilman vaaratta kulkea.
Vaan tuonnoittain muutamana yönä oli onnettomuus tapahtua kun talokas Perttu Pelkonen oli kirkonkylästä paluumatkalla kotiinsa päin. Kun hevonen kulki hiljaa rantajäätä myöden Siekkilän rannassa eteläpuolella Oulujokea, laski hän ohjakset rekeen sivullensa ja rupesi panemaan piippuunsa. Nuolen nopeudella kääntyi hevonen rantajäältä selkäjäälle eli joelle päin Laukan taloa kohden. Pian olikin hevonen sulassa ja alkoi uida reki perässä vastakkaiselle puolelle jokea. Mutta onneksi ehti Pelkonen pudottaa itsensä reestä jäänreunalle samassa kuin heikko jäänreuna särkyi hevosen jalkain alla.
Laitasaaren kylähistoria 2 kirjaa on vielä saatavana.
Nouto Soljalta osoitteesta Ylilaukantie 1, 91500 MUHOS, 040 5128 734 – kartta
Kaleva 13.11.2021
17. maaliskuuta 1936 liminkalaistaiteilija Vilho Lampi oli aamulla saapunut Ouluun Tuiran asemalle, nosti pankista pienen summan rahaa ja aikoi mennä tapaamaan oululaisia taiteilijaveljeksiä Kalle ja Väinö Tigeriä. Kun he eivät olleet kotona, hän yritti vielä mennä Tuirassa asuvan ystävänsä kuvanveistäjä Martti Tarvaisen luo.
Tämäkään ei ollut kotona, joten Lampi jatkoi matkaansa kaupunkiin päin. Tuon matkan aikana hän riisti henkensä hyppäämällä Rautasillalta (ent. Oulujoen rautatiesilta) Merikoskeen. 1
Vilho Lammen (s. 19.7.1898 Oulu, k. 17.3.1936) isoäiti Anna Liisa Jaakontytär Riikola (1846-90) syntyi Kalilassa eli Hangaskankaan no 43 talossa ja isoisoäiti Anna Yliväärässä no 13. Sukua oli asunut myös Rönkössä no 18.
Vilhon kerrotaan olleen työmiehenä Kaupeilla Viinikassa no 8, ilmeisesti 20- ja 30-lukujen taitteessa.
Kalevan artikkelissa mainitut Tigerin veljekset, joista ensimmäinen oli muusikko ja toinen taidemaalari, olivat syntyneet Heljässä no 41.
Kuvanveistäjä Martti Tarvainen oli muuttanut Ouluun Hämälästä no 4; Tarvaisen perheellä oli myös Kopsan no 42 tila.
(lisää…)
Yliväärän talo oli 1890-luvun lopulla irto- ja työväen asuinpaikkana.
Römppämiehet Muhoksella olivat muutamana iltana omalla luvalla kokoontuneet M. Tikkasen omistamaan Väärän talon autiona olevaan pirttiin viettämään tanssihuviansa.
Mutta kun talon omistaja sai kuulla asian menon, tuli hän ja teki huvista lopun särkien heiltä soittokoneen aivan kelpaamattomaksi.
Tällainen äkkiarvaamaton tapaus harmitti kovan tanssisankareita, vaan ei auttanut muu kuin tyytyä kohtaloonsa. 1