Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Halkolautalla Pyhäkoskessa (1938)

    Rakankallio 1898

    Kiitos Eila Tillman-Sutelalle kertomuksesta!

    Tervareitin toimittaja Veikko Lukan (1943-1996) tekemä haastattelu (24.11.1977, n:o 47) isästäni Onni Tillmanista (1907-1982) sisältää kuvauksen tapahtumasta, jota isäni piti elämänsä vauhdikkaimpana mieleen jääneenä seikkailuna – Pyhäkosken laskeminen halkolautalla keväällä 1938. 1

    Laitasaaren talollisille kuulunut vapaa uitto- ja lautanlaskuoikeus oli vaarassa Oulujokeen suunniteltavien voimalaitosten vuoksi. Utajärven puolella Utosjoen varressa olevien ulkometsäsarkojen tukkeja, halkoja ja aidaksia oli vuosikymmenien ajan laskettu lautalla Utosjokea ja Oulujokea myöten Laitasaareen. Perinne oli tosin jo katkennut, mutta laitasaarelaisten mielestä lauttausoikeuden menettämisestä olisi siitä huolimatta pitänyt saada kunnon korvaus.

    (lisää…)

  • Laitasaari-kalenteri vuodelle 2022 – seura 20 vuotta

    Kalenteri 2022

    Laitasaari-Seuran 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kalenteri seuran jäsenille hintaan 10 euroa. Lähetä tilauksesi lomakkeella (klikkaa linkkiä, avautuu uuteen ikkunaan). Kalentereja on painatettu rajattu määrä joten kannattaa olla nopea!

    Tilauksen voit tehdä myös lähettämällä tarvittavat tiedot osoitteeseen laitasaari.tilaukset [ at ] gmail.com

  • Hevonen ja mies hengenvaarassa (1892)

    Jäidenlähtö Oulujoessa 13.5.1929

    Artikkeli Oulun ilmoituslehdestä 129 vuoden takaa. Tällä laitasaarelaisella isännällä oli ollut onni matkassa – kahdesti oli joutunut hukkumisvaaraan Oulujoella. Toisesta tilanteesta tarkemmin artikkelin lopussa.

    Oulujoki ei jäädy yhdellä kertaa joka paikasta. Sulana on se nytkin vielä Laukan ja Siekkilän talojen kohdalla Muhoksella Hakkarilan saaren yläpäästä aina Määtän saareen asti. Rantajäät ovat kumminkin niin lujat että hevosilla voidaan niissä paikoin ilman vaaratta kulkea.

    Vaan tuonnoittain muutamana yönä oli onnettomuus tapahtua kun talokas Perttu Pelkonen oli kirkonkylästä paluumatkalla kotiinsa päin. Kun hevonen kulki hiljaa rantajäätä myöden Siekkilän rannassa eteläpuolella Oulujokea, laski hän ohjakset rekeen sivullensa ja rupesi panemaan piippuunsa. Nuolen nopeudella kääntyi hevonen rantajäältä selkäjäälle eli joelle päin Laukan taloa kohden. Pian olikin hevonen sulassa ja alkoi uida reki perässä vastakkaiselle puolelle jokea. Mutta onneksi ehti Pelkonen pudottaa itsensä reestä jäänreunalle samassa kuin heikko jäänreuna särkyi hevosen jalkain alla.

    (lisää…)

  • Joululahjavinkki!

    Laitasaaren kylähistoria 2 (2019)

    Laitasaaren kylähistoria 2 kirjaa on vielä saatavana.

    Nouto Soljalta osoitteesta Ylilaukantie 1, 91500 MUHOS, 040 5128 734 – kartta

  • Vilho Lampi – näyttely Oulussa

    Kaleva 13.11.2021

    17. maaliskuuta 1936 liminkalaistaiteilija Vilho Lampi oli aamulla saapunut Ouluun Tuiran asemalle, nosti pankista pienen summan rahaa ja aikoi mennä tapaamaan oululaisia taiteilijaveljeksiä Kalle ja Väinö Tigeriä. Kun he eivät olleet kotona, hän yritti vielä mennä Tuirassa asuvan ystävänsä kuvanveistäjä Martti Tarvaisen luo.

    Tämäkään ei ollut kotona, joten Lampi jatkoi matkaansa kaupunkiin päin. Tuon matkan aikana hän riisti henkensä hyppäämällä Rautasillalta (ent. Oulujoen rautatiesilta) Merikoskeen. 1

    Vilho Lammen (s. 19.7.1898 Oulu, k. 17.3.1936) isoäiti Anna Liisa Jaakontytär Riikola (1846-90) syntyi Kalilassa eli Hangaskankaan no 43 talossa ja isoisoäiti Anna Yliväärässä no 13. Sukua oli asunut myös Rönkössä no 18.

    Vilhon kerrotaan olleen työmiehenä Kaupeilla Viinikassa no 8, ilmeisesti 20- ja 30-lukujen taitteessa.

    Kalevan artikkelissa mainitut Tigerin veljekset, joista ensimmäinen oli muusikko ja toinen taidemaalari, olivat syntyneet Heljässä no 41.

    Kuvanveistäjä Martti Tarvainen oli muuttanut Ouluun Hämälästä no 4; Tarvaisen perheellä oli myös Kopsan no 42 tila.

    (lisää…)