Monella paikkakunnalla kylän asutuksen laajeneminen tapahtuu melkoisen paljon torppien ja mäkitupien muodostumisesta myöhemmin verotiloiksi. Myös toki uudistilojen myötä. Pohjois-Pohjanmaan ja myös Laitasaaren tilat ovat kuitenkin pääosin muodostuneet päätiloja lohkomalla ja halkomalla.Laitasaaren 42:sta tilasta jaettiin uudistiloja niin. että isojaon valmistuessa v. 1864 oli kylässä jo 78 tilaa. Muistammehan, että Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen jo 1607. 1
-
Lappalaisten pikavisiitti Vänttilässä
Vänttilän uudistilan verovapauden päätyttyä vuonna 1804 oli elannon saaminen Mettäperällä tiukassa. Vuonna 1808 Perttu Pertunpoika Lappalainen eli Ritola (s. 1781) asui kahden alaikäisen sisaruksensa kanssa talossa vajaat puoli vuotta.
Sain selville, että Perttu sisaruksineen muutti Vänttilään Oulunsuun Ritolan talosta keväällä 1808. Rippikirjassa kerrotaan, että he muuttivat samana vuonna Lumijoelle. Sen jälkeen jäljet häviävät, kunnes Perttu löytyy Revonlahden rippikirjasta. Hän on naimisissa Maria Antintyttären kanssa ja rippikirjassa on maininta, että he olisivat muuttaneet Kuusamosta vuonna 1812. Ne tiedot, jotka olen Pertusta toistaiseksi saanut selville, löytyvät Vänttilän asukkaiden vaiheita -sivulta.
-
Liisa Rönkön perintöasioita
Liisa Jaakontytär Rönkkö oli syntynyt kastekirjan mukaan 12.10.1882 tilalla Määttä eli Rönkkö no 18. Vanhemmat talollinen Jaakko Tuomaanpoika Rönkkö ja Kaisa Pekantytär Siekkinen. Ohessa heidän pesänselvitystään Suomen virallisessa lehdessä.
-
Iisakki Siekkisen eli Kaupin perintöasioita
Juho Iisakki Pietarinpoika Siekkinen on syntynyt 11.3.1837 Laitasaari Siekkinen no 23. Hän asui ennen kuolemaansa Kauppi no 36 torpparina. 1 Hän oli naimaton ja kuoli halvaukseen. Oheisessa lehtiartikkelissa käsitellään Iisakin perinnönjakoa, josta piti ilmoittaa virallisissa lehdissä v. 1906:
-
Mietteitä Laitasaaren varhaisasutuksesta
Olen kolunnut eri kirjoja ja muita lähteitä koskien Laitasaaren varhaisinta asutusta. Sitä on melkoisen niukalti saatavana, ja sekin on yksi syy näidenkin sivujen syntyyn. Laitasaari mainitaan ensimmäisen kerran arkistolähteissä voudintileissä vuonna 1543, jolloin Pekka Ollinpojalla (Ähkönen) ja Pekka Kyllösellä oli ollut käsikähmää ja mukiloivat toisensa mustelmille. Heitä molempia sakotettiin kolmella markalla. Käräjillä sakotettiin muitakin laitasaarelaisia. 1
Mutta asutustahan on varmasti ollut tuotakin ennen. Muun muassa Oulujokilaakson historiassa jne. muutamassa muussa historiakirjassa kerrotaan arkkipiispa Hemmingistä, joka on kastanut lappalaisia ja karjalaisia Torniossa vuonna 1345.
Vanha asiakirja kertoo, että oulujokisuulla oli vanhaa karjalaista asutusta ja nimenomaan Laitasaaressa. Vuonna 1345 luvulla nimittäin arkkipiispa Hemming kastoi 20 pakanaa Tornion kirkossa. He olivat osaksi lappalaisia, osaksi Oulussa, Simossa ja Kemissä asuneita karjalaisia. Kuitenkin Laitasaaren nimistön perusteella nämä karjalaiset asuivat Laitasaaressa.
