Kemi, Tornio, Ounas, Oulu ja Ii,olen nähnyt uomanne aavat. Ja mieleni laajeten lainehtii ja suoneni tarmoa saavat. Jokes uljahat syöntäni suurentaa, oi Kymmenen virran maa.
-
Mistä Laitasaari nimitys on peräisin?
Olen usein miettinyt ja Laitasaari-Seuran kokouksessakin 2.4.2012 kysyttiin mistä Laitasaari nimitys tulee. Tähän on monia erilaisia versioita, joita haluaisimme kyllä myöskin tallentaa. Yksi niistä on sellainen, että kun aikoinaan karjalaisten nautinta-alueet ylettyivät tänne Pohjois-Pohjanmaalle, niin heille oli asetettu rajaksi jokin saari, joka toimi siis nautinta-alueen rajasaarena. Samoin on myös ollut rajoja Kainuulaisille, joten onko saari toiminut sittenkin heille rajana?
-
Kirjailija Anni Swanin juuret Laitasaaressa
Anni Emilia Swan (s. 4.1.1875 ja k. 24.3.1958 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Swan kirjoitti useita lasten- ja nuortenkirjoja, toimitti lapsille tarkoitettuja lehtiä ja toimi suomentajana. Anni Swania pidetään suomalaisen tyttökirjallisuuden luojana, mutta hän kirjoitti myös poikakirjoja. 1
Paltamon pitäjänkirjurina toimi Johan Mattsson Swahn. Hänellä ja vaimollaan Beata Eriksdotter Braxilla oli mm. poika Johan Swahn. Johan Swahn oli Muhoksella armovuodensaarnaajana vuonna 1732 ja kappalaisena vuonna 1734. Hän kuoli Muhoksella loppuvuodesta 1759.
Johan Swahn vihittiin Oulussa 2.9.1733, puoliso Wendela Catharina Mathesius (s. 24.2.1712 Kokkola, k. 5.7.1770 Muhos). Heillä oli mm. tytär Elsa Wendela Swahn (s. 4.3.1737 Muhos, k. 16.10.1801 Muhoksen Laitasaaressa 64-vuotiaana). Kappalaisen perhe asui Viinikassa.
-
Ensimmäiset verotalonpojat Laitasaaressa
Limingan Laitasaaren kylä käsitti nykyisen Pikkaralankylän ja Utajärven Sotkajärvenkylän välisen alueen. Oulun kaupungin perustamisvuoden 1605 jälkeen kylä kuului Oulun pitäjään ja sen itäraja rajoittui joen länsipuolella Tikkala no 2:n ja Valkola no 39 tilojen väliin. Joen itäpuolella se rajoittui Halolan no 1 ja Kähkösen no 40 väliin.
Oulujokilaakson historiakirjassa Laitasaareen 1500-luvulla luetuista taloista suuri osa sijaitsee Muhoskylällä, Perukalla, Honkalankylässä, Muhosperässä, Hyrkkäällä, Pyhänsivulla. Kylmälänkylä luettiin Ahmakseen.
Listasin eri lähteistä tilat, jotka ovat varmuudella nykyisen Laitasaarenkylän alueella 1500-luvulta alkaen. Lista löytyy sivuston Historiaa -osastolta.
– Raimo Ranta
-
Kirjoitus Kosulankylästä vuonna 1859
Tulvivia peltoja Laitasaaressa 1900-luvulla 1
Oulujokilaakson historia -kirjassa kerrotaan Oulujoen tulvista. Tulvat aiheuttivat runsaasti harmia maanviljelijöille, kun vedet veivät mennessään hyvää ruokamultaa varsinkin Oulujokivarressa. Laitasaaressa saattoivat tulvat yllättää jopa kesällä ja sadonkorjuuaikanakin, mikäli oli oikein sateinen kesä. Näin on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1791, jolloin valitettiin, että suurimmassa osassa pitäjää ei ole voitu korjata satoa tulvan vuoksi.
Kosulankylästä Laitasaaresta kirjoitettiin vuonna 1859 seuraavaa:
Niin isoa tulvaa kuin tänä kesänä on ollut, ei muisteta ennen olleen. Kun ruvettiin ohran tekoon ja sontia hajotettiin, niin tulva nousi pelloille, ettei näkynyt kun vähän sontaläjäin ja tunkioin päitä. Kolme taloakin oli veden tähden saaressa, niin että väkevä virta kävi kahden puolen taloja ja teki niille niin suuren vahingon että kyllä kerraksi piisaa.
Mitähän taloja nämä olivat, ei artikkelista selviä. Tällaisiakin ongelmia oli ennen vanhaan. 2
-
Kosulankylän Nuorisoseura ja Tupa
Artikkelia on päivitetty Laitasaaren Ns:n 100v historiikin perusteella.
Kosulankylän nuorisoseuran säännöt vahvistettiin vuonna 1913. Tiedetään, että nuorisoseura on toiminut jo aiemmin koska vuonna 1911 Ylikosusen tilasta no 9 Jaakko ja Hanna Kinnuselta vuokrattiin maa-alue seurantalon perustamista varten.
Vuonna 1911 vuokrattiin vajaan puolen hehtaarin suuruinen maa-alue toimitalon paikaksi Ylikosusen isäntäparilta Frans Jaakko Kallenpoika Kinnulalta (alk. Marttila, myos Ylikinnunen ja Kosunen, s. 27.06.1869 Oulun msk, k. 1933) ja vaimoltaan Hanna (Maria Johanna) o.s. Kokolta (eli Loukkola, s. 14.6.1876, k. 1952) Oulujoen rantamaisemista. Sittemmin se ostettiin omaksi, tontin kiinteistörekisterinumero oli 9:6.
Perimätiedon mukaan kyseiselle ns. tiiliskentän alueelle oli kylän nuoret kokoontuneet omiin rientoihinsa jo aiemmin. Tontille rakennettiin hirsirakennus vuonna 1912. 1 Tuvaksi se ristittiin. Tuvalla pidettiin mm. tansseja viikoittain, joihin kerrotaan tulleen väkeä naapurikunnista asti.
