Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Puhelimen tulo Laitasaareen

    Vanha Puhelin

    Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1

    Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

    (lisää…)

  • Mistä Laitasaari nimitys on peräisin?

    Kemi, Tornio, Ounas, Oulu ja Ii,olen nähnyt uomanne aavat. Ja mieleni laajeten lainehtii ja suoneni tarmoa saavat. Jokes uljahat syöntäni suurentaa, oi Kymmenen virran maa.

    Määtän taloja ja Määtän saari (1739)

    Olen usein miettinyt ja Laitasaari-Seuran kokouksessakin 2.4.2012 kysyttiin mistä Laitasaari nimitys tulee. Tähän on monia erilaisia versioita, joita haluaisimme kyllä myöskin tallentaa. Yksi niistä on sellainen, että kun aikoinaan karjalaisten nautinta-alueet ylettyivät tänne Pohjois-Pohjanmaalle, niin heille oli asetettu rajaksi jokin saari, joka toimi siis nautinta-alueen rajasaarena. Samoin on myös ollut rajoja Kainuulaisille, joten onko saari toiminut sittenkin heille rajana?

    (lisää…)

  • Kirjailija Anni Swanin juuret Laitasaaressa

    Anni Swan

    Anni Emilia Swan (s. 4.1.1875 ja k. 24.3.1958 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Swan kirjoitti useita lasten- ja nuortenkirjoja, toimitti lapsille tarkoitettuja lehtiä ja toimi suomentajana. Anni Swania pidetään suomalaisen tyttökirjallisuuden luojana, mutta hän kirjoitti myös poikakirjoja. 1

    Paltamon pitäjänkirjurina toimi Johan Mattsson Swahn. Hänellä ja vaimollaan Beata Eriksdotter Braxilla oli mm. poika Johan Swahn. Johan Swahn oli Muhoksella armovuodensaarnaajana vuonna 1732 ja kappalaisena vuonna 1734. Hän kuoli Muhoksella loppuvuodesta 1759.

    Johan Swahn vihittiin Oulussa 2.9.1733, puoliso Wendela Catharina Mathesius (s. 24.2.1712 Kokkola, k. 5.7.1770 Muhos). Heillä oli mm. tytär Elsa Wendela Swahn (s. 4.3.1737 Muhos, k. 16.10.1801 Muhoksen Laitasaaressa 64-vuotiaana). Kappalaisen perhe asui Viinikassa.

    (lisää…)

  • Ensimmäiset verotalonpojat Laitasaaressa

    Limingan Laitasaaren kylä käsitti nykyisen Pikkaralankylän ja Utajärven Sotkajärvenkylän välisen alueen. Oulun kaupungin perustamisvuoden 1605 jälkeen kylä kuului Oulun pitäjään ja sen itäraja rajoittui joen länsipuolella Tikkala no 2:n ja Valkola no 39 tilojen väliin. Joen itäpuolella se rajoittui Halolan no 1 ja Kähkösen no 40 väliin.

    Oulujokilaakson historiakirjassa Laitasaareen 1500-luvulla luetuista taloista suuri osa sijaitsee Muhoskylällä, Perukalla, Honkalankylässä, Muhosperässä, Hyrkkäällä, Pyhänsivulla. Kylmälänkylä luettiin Ahmakseen.

    Listasin eri lähteistä tilat, jotka ovat varmuudella nykyisen Laitasaarenkylän alueella 1500-luvulta alkaen. Lista löytyy sivuston Historiaa -osastolta.

    – Raimo Ranta

  • Kirjoitus Kosulankylästä vuonna 1859

    tulva_mannikon_kuva

    Tulvivia peltoja Laitasaaressa 1900-luvulla 1

    Oulujokilaakson historia -kirjassa kerrotaan Oulujoen tulvista. Tulvat aiheuttivat runsaasti harmia maanviljelijöille, kun vedet veivät mennessään hyvää ruokamultaa varsinkin Oulujokivarressa. Laitasaaressa saattoivat tulvat yllättää jopa kesällä ja sadonkorjuuaikanakin, mikäli oli oikein sateinen kesä. Näin on tapahtunut esimerkiksi vuonna 1791, jolloin valitettiin, että suurimmassa osassa pitäjää ei ole voitu korjata satoa tulvan vuoksi.

    Kosulankylästä Laitasaaresta kirjoitettiin vuonna 1859 seuraavaa:

    Niin isoa tulvaa kuin tänä kesänä on ollut, ei muisteta ennen olleen. Kun ruvettiin ohran tekoon ja sontia hajotettiin, niin tulva nousi pelloille, ettei näkynyt kun vähän sontaläjäin ja tunkioin päitä. Kolme taloakin oli veden tähden saaressa, niin että väkevä virta kävi kahden puolen taloja ja teki niille niin suuren vahingon että kyllä kerraksi piisaa.

    Mitähän taloja nämä olivat, ei artikkelista selviä. Tällaisiakin ongelmia oli ennen vanhaan. 2