Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Käärmekankaan historiikista

    Käärmekangas no 66, jota nykyisin kutsutaan Käärmeläksi, perustettiin Mettäperälle 1880-luvulla.Vietin pääsiäisen rattoisasti Käärmekankaan historiikin parissa ja kävin toisen pääsiäispäivän iltana vielä haastattelemassa Käärmelän vanhaaemäntää ja talon nykyisiä asukkaita. Valmista historiikista ei toki vielä tullut, täydennyksiä, korjauksia, muisteluita ja kuvia lisäillään sitä mukaa kuin niitä tulee. Käärmekankaan talon ja asukkaiden vaiheista voi käydä lukemassa täältä.

    Käärmelän pirtissä?

    Yllä oleva kuva on otettu ilmeisesti Käärmelän vanhan päärakennuksen pirtissä. Kuvassa olevia henkilöitä ei kuitenkaan ole toistaiseksi tunnistettu. Tunnetko sinä heitä? Kuvaa saa suurennettua sitä klikkaamalla.

    (lisää…)

  • Tärkeitä miehiä

    Tärkeitä miehiä

    Tämä kuva Väinö Heimosen albumissa on myös askarruttanut mieltä. Kuvan vasemmassa laidassa isokokoinen mies on varmuudella Presidentti P.E. Svinhufvud. Presidentti Svinhufvud vieraili Muhoksella heinäkuussa 1935. Ei ole ollenkaan varmaa, että onko tämä kuva niitä peruja. Voisi olla jostain maatalousnäyttelystä. Muhoksella maatalousnäyttelyt on pidetty 1954 ja 1964. Tuo aika ei käy Svinhufvudin kuvan ottamiselle. Hänhän kuoli Luumäellä jo vuonna 1944.

    (lisää…)

  • Mitä jätti jälkeensä vänrikki Marander?

    Vänrikki Maranderin perukirja (1771)

    Hakkarilan sotilaspuustellissa asuva vänrikki Fredric Marander kuoli noin 61-vuotiaana leskenä hökätautiin eli pahemman sortin lentsuun. Vainajan jälkeen pidettiin asianmukainen perunkirjoitus.

    Vuonna 1771 elokuun 14 päivänä saapuivat selvitysmiehet Tihilän taloon Laitasaaren kylään Muhoksen pastoraattiin merkitäkseen siellä muistiin ja arvioidakseen saman vuoden toukokuun 29. päivänä kuolleen vänrikki herra Friedr. Hendric Maranderin jäämistön. Edesmenneeltä ei jäänyt muita rintaperillisiä, kuin avioliiton ulkopuolella syntynyt 13. ikävuodella oleva Susanna Sophia –niminen tytär, jonka etua valvomaan holhoojaksi tuli Oulunsuun kylästä perintötilallinen Iisakki Perttunen, Susanna Sophian tädin mies.

    Holhoojan sekä useiden velallisten läsnä ollessa ilmoitettiin omaisuus, josta tässä poimintoja.

    (lisää…)

  • Kopsankarjala

    Karppisen talo
    Ajelin tuossa iltapäivällä Ylikiimingistä Laitasaareen ja poikkesin tullessa Laitakankaalla, kun tiesin siellä olevan parikin vanhahkoa taloa. No toisen löysin ja siitä olenkin kuvan jo laittanut talon sivulle Rek 31:24 eli lohkottu Kontu 31:stä.  Nimesin talon Karppiseksi, mutta tunnistaako kukaan mikä oikeasti talon nimi on?  Laitakankaallahan on myös yksi kivikautinen asuinpaikka.

    (lisää…)

  • Puhelimen tulo Laitasaareen

    Vanha Puhelin

    Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1

    Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

    (lisää…)