Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Kyselin eilen Rannan Raimolta näistä Kekkolan talon varhaisvaiheista, kun sen historiaa kirjoitin käyttäen mm. Voipion Kekkoset Suomen asuttajina -kirjaa eräänä lähteenä. Voipio epäilee, että talo on saanut nimensä vasta 1620-30 luvulla Kekkolan talon ostaneesta Matti Ollinpoika Kekkosesta. Tämä ei ilmeisesti kuitenkaan pidä paikkaansa – Raimo on kerännyt tietoja Kekkosen tilasta jo vuodelta 1557 ja siellä Kekkoseksi taipuva Lasse Kechkoi asuu Laitasaaressa.
Törmäsin Tuohinon eli Puujalka -talon historiaa kirjoittaessani sellaiseen asiaan, että Kotiseutumme -kirja (2002-2003) kertoo Puujalka no 50 talon rakennetun vuonna 1669. Tässä kirjassa mitä ilmeisemmin tarkoitetaan nimenomaan tätä taloa, joka on kuvassa.
Uskovatko laitasaarelaiset tämän tiedon? Onko jollakin parempaa tietoa asiasta? 1
Toivoisimme, että ne joilla on vanhoja taloja pihapiirissä tai asuinkäytössä, laittaisitte kommenttina minkä ikäisiä talonne ovat?
Niemen torppa sijaitsi Koivikon tilalla jokitörmässä. Uudempi Niemen torpan rakennus on 1900-luvun alusta, mutta samalla paikalla on aiemmin 1800-luvulla ollut vanhempi Niemen torppa. Sitä yleensä asuttivat nimismiehet, maanmittarit ja muu vallasväki. 1
Matinsuon-Mieksonsuon suoalue oli tärkeä paikka laitasaarelaisille sekä Tyrnävän ojakyläläisille. Se alkoi aivan kunnan rajalta ja rajoittui suureen Saari- ja Mätässuohon.
Ennen vanhaan ei ollut metsäteitä, oli vain linjoja ja polkuja. Kotona laitettiin voileivät ja mehupullo reppuun. Astiana oli emalisanko tai pääläri, muoviastiat olivat vielä tulevaisuutta.
Käärmekangas no 66, jota nykyisin kutsutaan Käärmeläksi, perustettiin Mettäperälle 1880-luvulla.Vietin pääsiäisen rattoisasti Käärmekankaan historiikin parissa ja kävin toisen pääsiäispäivän iltana vielä haastattelemassa Käärmelän vanhaaemäntää ja talon nykyisiä asukkaita. Valmista historiikista ei toki vielä tullut, täydennyksiä, korjauksia, muisteluita ja kuvia lisäillään sitä mukaa kuin niitä tulee. Käärmekankaan talon ja asukkaiden vaiheista voi käydä lukemassa täältä.
Yllä oleva kuva on otettu ilmeisesti Käärmelän vanhan päärakennuksen pirtissä. Kuvassa olevia henkilöitä ei kuitenkaan ole toistaiseksi tunnistettu. Tunnetko sinä heitä? Kuvaa saa suurennettua sitä klikkaamalla.