Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Kuvassa näyttelijä Paavo Jännes. 1 Laukan tilan osti 13.3.1945 mielenkiintoinen pariskunta Elli Maria o.s. Genetz (s. 1881) sekä Ilo Emil Schröder (s. 1875). He muuttivat sukunimensä Syväriksi. Ellilla ja Ilolla oli Laukkaa ostaessaan esittää paperi, missä kerrotaan, että heillä on ollut tilat Terijoella sekä Uukuniemellä, jotka he ovat menettäneet. He saivat sillä paperilla valtiolta ilmeisesti jonkin korvauksen, jotta voisivat ostaa Laukan tilan.
Heinäkuussa 1864 Oulun Wiikko-Sanomia -lehti uutisoi Muhoksen Kosulankylässä (joka siis on yksi Laitasaaren kinkerikylistä) tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa nuori tyttö kuoli ja hänen äitinsä sai vakavia vammoja salaman iskettyä sisälle asuinrakennukseen.
Lehtileikettä voi suurentaa klikkaamalla. Arvelin kuitenkin, että pölökkykirjaimia lukemaan tottuneelle vanhat kirjasimet voivat tuottaa ongelmia. Tässä siis uutisen tekstin helppolukuisena versiona: (lisää…)
Muhos sai ensimmäisen kappalaisen vuonna 1628 ja ensimmäisen kirkkoherran vuonna 1769. Kappalaiset asuivat Viinikassa ja papit Korttilassa. Raimo Ranta on kirjoittanut historiasivulle kattavan selostuksen Muhoksen pappismiehistä. Mielenkiintoisia persoonia – tutustukaapa heihin tarkemmin!
Vuonna 1924 laitasaarelaiset Wiljam Laukka, Jaakko Kinnunen ym. päättivät, että pohjoispuolelle pitää saada kulkutie helpottamaan joen sen puolisten tilojen maanviljelyä. Oulun maaherrakin oli asiaan suosiollinen, tiehanke katsottiin tärkeäksi ja hän puolsikin asiaa. Tien teko on varmasti ollut hidasta, sillä siinä ei käytetty konevoimaa, vaan mies- ja hevosvoimaa ja lapiota – olipa joskus naisiakin näissäkin hommissa. Oheinen kuva kertookin Laukan ja Leppiniemen välisen tien teon vaiheesta paljon. Kalevi Leskelän veljen Niilon mukaan tässä kuvassa on Ketolanojan leikkaus ja vuosi on 1939. Ilmeisesti tietä tehtiin osissa.
Laitasaaren Nuorisoseura ry on kylän vanhin edelleen toiminnassa oleva yhdistys – 100 vuotta tulee täyteen ensi vuonna (2013). 1880-luvulla käynnistyneen Suomen Nuorisoseuraliikkeen alkuperäinen tarkoitus oli nuorison siveellisen ja sivistyksellisen tason kohottaminen. Haluttiin mukaan myös kasvatukselliset tavoitteet, raittiit elämäntavat sekä tietojen ja taitojen kehittäminen ohjatun harrastustoiminnan avulla. 1 Nuorisoseura on puoluepoliittisesti sitoutumaton kulttuurista nuorisotyötä tekevä perhejärjestö.
Yhdistyksen nimenä oli aiemmin Kosulankylän Nuorisoseura, nykyään Laitasaaren Nuorisoseura ry. Seura ylläpitää talkoovoimin Muhoksen vanhinta entistä koulurakennusta eli Laitasaaren seurojentaloa yhdessä kahden muun omistajaseuran (Laitasaaren Veto ry, Laitasaaren maa- ja kotitalousseura ry) kanssa. Katso myös Raimo Rannan postaus Tuvasta.