Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kylähistoriakirja 3 -julkistaminen 14.5.2022

    Laitasaaren kylähistoria 3 (2022)

    Laitasaaren seurojentalo Rantatie 272, 91510 Rova, lauantai 14.5.2022 klo 13. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

    Laitasaaren kylähistoriakirja 3:n julkistaminen ja jakelu ennakkotilanneille. Kirjat laskutetaan viikolla 18 – tarkista sähköpostisi, myös roskapostilaatikko. 

    Postitettavien kirjojen lähetys jäsenille aloitetaan seuraavalla viikolla. Kirjaa (646 s.) voi ostaa myös paikanpäällä tilaisuudessa (á 40 eur, käteismaksu), myös ei-jäsenet. Saatavilla myös kakkoskirjaa (tilat 27-52).

    Kirjassa on tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot.

    Tilauslomakkeen löydät täältä

    Tervetuloa!

  • Laitasaaren talojen ikuistajia – Aukusti Koivisto

    Viinikka 1924

    Taidemaalari Aukusti Vilhelminpoika Koivisto (s. 11.10.1886 Juva, k. 30.2.1962 Oulu) lienee maalannut eniten tauluja laitasaarelaisista taloista. Kuvassa teos vuodelta 1924 Viinikasta no 8 (klikkaa kuvaa isommaksi). Myös Kähkösestä no 40 lohkotusta Suvelasta ja Ketolasta no 27 hän maalasi – taulujen kuvat ovat nähtävillä tilojen sivuilla. Kaarlo Mertaniemi kertoi että jossakin Oulun museossa pitäisi olla myös teos Tyllin Mylly. Myllyn paikka on tiedossa ja noin 30 vuotta sitten Kaarlo pelasti puolikkaan myllynkivestä Ketolanojan varrelta!

    Taideopinnot Koivisto aloitti Taideteollisuuskeskuskoulussa, joka on nykyisen Taideteollisen korkeakoulun edeltäjä. 1 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulua Koivisto kävi vuosina 1906–1908.

    Aukusti Koivisto meni naimisiin Ida Maria Stoltin (s. 11.2.1888, k. 21.12.1960 Oulu) kanssa toukokuussa 1915. 2 Heille syntyi lapset Lea (s. 1915, k. 2005 Rovaniemi), Pentti (s. 17.5.1917, k. 5.12.1961 Oulu) ja Ritva (s. 16.6.1924, k. 16.10.2001 Oulu). Pentistä tuli myös taidemaalari. Lea oli ammatiltaan varanotaari ja hänen miehensä Aarne Johannes Koponen varatuomari.

    (lisää…)

  • Laitasaaren kylähistoriakirja 3

    Kolmas ja viimeinen kirja on mennyt painoon. Teos sisältää tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.)

    Järjestämme julkaisutilaisuuden jahka kirjat ovat saapuneet Muhokselle. Lähiseudun tilaajat voivat noutaa omansa silloin. Kirjoja on rajallinen määrä, ennakkotilauksia on sisällä jo yli puolet painosmäärästä. Ole nopea jotta varmistat oman kappaleesi!

    Tilauslomakkeen löydät täältä (klikkaa linkkiä)

  • Piti Ukko Noakkia esikuvanaan (1933)

    Kieltolain päättymisestä 90 vuotta
    Keitteli viinaa ja joutui poliisin kanssa tekemisiin

    Toissapäivänä löysivät Muhoksen poliisiviranomaiset Muhoksen Laitasaarenkylästä Viskaalin talossa vuokralaisena asuvan miehen varastoista täydelliset viinankeittovälineet, jotka rikottiin. Toimitetussa kuulustelussa myönsi mies tuontuostakin keitelleensä viinaa ja pitäneensä siinä hommassa ohjeenaan ukko Noakkia, joka hänen tietojensa mukaan oli maailman ensimmäinen viinankeittäjä.

    Samalla hän ilmoitti, että hän on jo 70 ja vaimonsa 76 vuoden vanha, joten heillä pitäisi, ainakin mitä viinankeittoon tulee, jo olla jonkinlaisia etuoikeuksia. Nämä selitykset eivät kuitenkaan mitään auttaneet vaan ukko ”stämmättiin” oikeuteen vastaamaan luvattomasta tehtailustaan.

    (lisää…)

  • Laitasaaren historiasivusto 10 vuotta

    Lohta nuotalla Oulujoella 1929

    Laitasaaren kylähistoriasivusto täyttää tänään kymmenen vuotta.

    Projekti on ollut massiivinen. Se on vaatinut pitkää pinnaa sekä sataprosenttista sitoutumista. Vastaavanlaista, yhtä perusteellista kylähistoriasivustoa lähdelinkkeineen ei ole toteutettu missään muualla Suomessa – tuskin maailmallakaan.

    Sivustolla on käyty sen olemassaolon aikana n. 1,4 miljoonaa kertaa (Analytics 22.3.). Se on myös palkittu kahdesti – palkinnoista ja muista detaljeista voit lukea edellisestä vuosiartikkelista.

    Kolmas ja viimeinen kyläkirja (646 s.) on mennyt painoon tällä viikolla. Painosmäärä on rajattu; yli puolet siitä on jo ennakkotilattu. Pyrimme järjestämään kevään aikana julkaisutilaisuuden, jossa tilattujen kirjojen jakelu onnistuu helpommin. Sen jälkeen hoidamme postitettavat kirjatilaukset. Tilauslomakkeeseen tästä (avautuu uuteen ikkunaan)

    Sivustolla ei enää julkaista kovin aktiivisesti artikkeleja, mutta ainahan voi myös lukea aiempia kirjoituksia joita on julkaistu 858 kpl. Voit käyttää vasemmassa laidassa olevaa teemapilveä tai tarina-arkistoa. Suosituimpia teemoja ovat Muistelut ja Oulujokeen tai Henkilöihin liittyvät. Akun Pakinat ovat kestäneet historian aikajanalla – samoja teemoja jo sata vuotta sitten! Vanhoja valokuvia voi katsella näiden artikkelien kautta. Sota-ajan artikkeleja löytyy myös useita.