Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous lauantaina 22.10.2022 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta
Hallitus kokoontuu klo 13:00 ja vuosikokous klo 14:30.
Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet, mutta kahvitarjoilun vuoksi ole hyvä ja ilmoittaudu osoitteeseen info@laitasaari.fi
Käsitellään lakisääteiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Yhdistyksen päivitetyt, hallituksen, vuosikokouksen ja PRH:n hyväksymät säännöt.
Meillä on toisinaan vastustamaton halu pistää nokkamme ampiaispesään. Ja taas sitä kutkuttaa. Mutta meillä on tällä kertaa väkevä turva. Hra Pius XI, joka toimittaa virkaa Roomassa. Hän – enempää kuin allekirj. – ei väheksy naissuvun merkitystä ihmis- ja kristikunnassa, mutta hän on alkanut toivoa, että säädyllisyys ja sovinnaisuuskin vähitellen edes muotihulluuden hatarien kuitujen välistä alkaisi pilkistää esiin ja saisi aikaan inhimillisempiä vivahduksia tuossa vanhassa ”viikunanlehtipolitiikassa”, joksi naisten pukukysymystä nimittäisimme – muistuttaaksemme sen esihistoriasta.
Kajoamatta syvemmin tuohon esihistorialliseen emäskandaaliin, josta naisten samoin kuin miestenkin pukukysymys juurtaa alkunsa toteamme, että miessuku on niskuroimatta tyytynyt kohtaloonsa ja peittänyt alastomuutensa, mutta mitä naisiin tulee, niin – hm – heille se on ollut paljon vaikeampaa.
Kaiku 18.7.1922, s. 1 – sata vuotta sitten
Sunnuntaina t.k. 16 p. vietettiin Muhoksella isänmaallista juhlaa. Silloin paljastettiin nimittäin Muhoksen kirkkotarhaan haudattujen vapaustaistelussa kaatuneiden sankarien Yrjö Hartikan, Matti Vesan, Heikki Valkaman (p.o. Valkosen), Jaakko Karppisen ja Jaakko Laihiaisen muistolle omistettu patsas. 1
Kun osasto Muhoksen suojeluskuntaa ja Oulun SK:n edustajat olivat torvien soidessa marssineet paikoilleen, muodostaen neliön patsaan ympärille, astui sen luo maanvilj. J. T. Karhu, pitäen lyhyen puheen kaatuneiden muistolle, paljastaen patsaan ja luovuttaen sen seurakunnan huostaan, jonka jälkeen seurakunnan puolesta sen vastaanotti pastori K. A. Strömmer, kohdistaen puheensa seurakuntalaisten velvollisuuksiin tätä muistomerkkiä kohtaan sekä teroittaen mieliin, kuinka käsitteen jumalanpelko ja isänmaanrakkaus ovat mitä lähimpänä toisiaan. Puhetta seurasi torvisoittokunnan säestyksellä laulettu virsi 399, 2 ja 3 värssy.
Sua oottanut oon kuin tähteä yössä,
sun vuoksesi raatanut arkien työssä,
kaikk’ kestänyt, kärsinyt oon;
syysviimat ja talven jään,
pois niellyt kyyneleet oon sun tähtesi vaan,
sua että mä kasvoin kirkkahin katsoa saan.
Tulit taas, sinä morsio Pohjolan öiden,
kera kumpujen kullan, yön valovöiden
sinihunnuin hulmuavin,
vihervaipoin kirjailluin;
tuhatääninen: – terve – terve nyt tultuas,
näin ilmassa kiirii, metsissä, laaksoissa soi.
On köyhä sun sulhosi, ei toki saita,
suo seppelen kulmilles koivu ja raita,
ja kutreille helmiä luo
salon kuusikko kukkiva vain,
toki kihlaksi puhtainta kultaa saat, hopeaa,
kerä välkkyvä kuin yli yön luo loistettaan.
Mutt’, oi, lyhyt on sun lempesi taika,
kuin uni pois vierivi armahin aika,
ja usvainen arkemme taas,
yön huuruja rintahan luo,
kunis soittosi jällehen soi yli kukkivan maan,
me perhona synnymme, liidämme – tuokion vaan.
– G. A. Ala-Kojola 1
Laukan talosta maalasi taulun vuonna 1931 Matti Valdemar Matinpoika Horneman (s. 2.7.1895, k. 15.12.1964 Oulu). Hän suunnitteli ja maalasi lavasteet Oulun Työväen Näyttämön esityksiin jo 30-luvulla, oli mm. Haukiputaan Sarastuksen voimistelunohjaaja ja Haukiputaan työosuuskunnan talon vahtimestari 1925. Keväällä 1928 hänet valittiin Muhoksen työväenyhdistyksen vahtimestariksi ja samalla näyttämönjohtajaksi. OTN:n johtajana 1950-64. Hänen vaimonsa Kerttu Elisabet Jaakontytär Kauppila (s. 9.3.1902 Haukipudas Kauppila no 10, k. 29.5.1996 Oulu) näytteli samassa teatterissa. 1 2
Matin vanhemmat olivat Selma Juho Erkintytär Kosunen (s. 23.2.1856 Ylikosunen no 9 Saarela, k. 22.9.1940 Oulu) joka muutti Ouluun 26.11.1873 ja avioitui Matti Abrahaminpoika Hornemanin (s. 7.3.1857 Alatornio Yliraumo, k. 10.12.1934 Oulu) kanssa. Matti mainitaan kuollessaan 77-vuotiaaksi työnjohtajaksi. Selman äidin isänisä oli lähtöisin juuri tästä Laukan talosta. Matin isänisä Abraham Abrahaminpoika Horneman (s. 8.12.1830 Ylitornio) avioitui Johanna Albertina Johan Fredrikintytär Spegel’n (s. 21.4.1834 Masku) kanssa. Johanna mainitaan ruotsalaiseksi, ruotsinkieliseksi svensk. Mysteeriksi jää miten hän kulkeutui Maskusta, Varsinais-Suomesta Alatornioon!
Muita laitasaarelaisjuurisia taitelijoita olivat Aarre Viinikanoja, ks. artikkeli hänestä, Vilho Lampi, ks. artikkeli, Martti Tarvainen, ks. artikkeli, Jacob Wallin, ks. artikkeli. Lue myös Jake Nymanin muhoslaisen isoäidin taulusta.