Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren talojen ikuistajia – Matti Horneman

    Laukan talo

    Laukan talosta maalasi taulun vuonna 1931 Matti Valdemar Matinpoika Horneman (s. 2.7.1895, k. 15.12.1964 Oulu). Hän suunnitteli ja maalasi lavasteet Oulun Työväen Näyttämön esityksiin jo 30-luvulla, oli mm. Haukiputaan Sarastuksen voimistelunohjaaja ja Haukiputaan työosuuskunnan talon vahtimestari 1925. Keväällä 1928 hänet valittiin Muhoksen työväenyhdistyksen vahtimestariksi ja samalla näyttämönjohtajaksi. OTN:n johtajana 1950-64. Hänen vaimonsa Kerttu Elisabet Jaakontytär Kauppila (s. 9.3.1902 Haukipudas Kauppila no 10, k. 29.5.1996 Oulu) näytteli samassa teatterissa. 1 2

    Matin vanhemmat olivat Selma Juho Erkintytär Kosunen (s. 23.2.1856 Ylikosunen no 9 Saarela, k. 22.9.1940 Oulu) joka muutti Ouluun 26.11.1873 ja avioitui Matti Abrahaminpoika Hornemanin (s. 7.3.1857 Alatornio Yliraumo, k. 10.12.1934 Oulu) kanssa. Matti mainitaan kuollessaan 77-vuotiaaksi työnjohtajaksi. Selman äidin isänisä oli lähtöisin juuri tästä Laukan talosta. Matin isänisä Abraham Abrahaminpoika Horneman (s. 8.12.1830 Ylitornio) avioitui Johanna Albertina Johan Fredrikintytär Spegel’n (s. 21.4.1834 Masku) kanssa. Johanna mainitaan ruotsalaiseksi, ruotsinkieliseksi svensk. Mysteeriksi jää miten hän kulkeutui Maskusta, Varsinais-Suomesta Alatornioon!

    Muita laitasaarelaisjuurisia taitelijoita olivat Aarre Viinikanoja, ks. artikkeli hänestä, Vilho Lampi, ks. artikkeli, Martti Tarvainen, ks. artikkeli, Jacob Wallin, ks. artikkeli. Lue myös Jake Nymanin muhoslaisen isoäidin taulusta.

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

    Laitasaaren kylähistoriakirjat 1,2, 3
    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – toinen päivitetty painos (2023), jossa myös kantatilat (412 s.) 30 eur
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulu (532 s.) 40 eur
    • 3. kirja (julk. 2022) tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) 40 eur – loppuunmyyty
    • 1590 sivua Laitasaaren historiaa
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • hintaan lisätään mahd. postituskulut
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Voit myös noutaa kirjasi Soljalta Laitasaaresta (Ylilaukantie 1, 040 5128 734).

    Laitasaaren Wanhat valokuvat-kirjaa voi nyt myös tilata ennakkoon. 

    Tilauslomake <parhaillaan uudistettavana>

    Kommentointi on poistettu käytöstä toistaiseksi. Syynä venäläisten spämmäys sivustolla. 

  • Vastuullisen sukututkimuksen julkilausuma

    Maamme valtakunnallisesti toimivat sukututkimusjärjestöt, Suomen Sukututkimusseura ja Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ovat antaneet yhteisen julkilausuman vastuullisuudesta sukututkimuksessa.

    Erityisesti: Huomioidaan myös toisten sukututkijoiden oikeudet

    Sukututkijat kunnioittavat myös toistensa oikeuksia. Tämä koskee ennen muuta tekijänoikeutta ja sen lähioikeuksia. Sitaattioikeutta käytetään hyvän tavan mukaisesti ja kuvaajan oikeus päättää oman valokuvansa käyttämisestä huomioidaan. Sukukirjoissa (kirjamme sisältää myös sukututkimuksia) kunnioitetaan 10 vuoden luettelosuojaa ennen sukutaulutietojen syöttämistä yhteisessä käytössä olevaan verkkopalveluun.

    Ensimmäinen kirjamme julkaistiin 2017 eli vasta 2027 on siitä lupa tallentaa tietoja julkaisualustoille. Jos olet kuitenkin niitä tallentanut niin ole hyvä ja poista.

    Lue sivuston ohje tästä – tekijänoikeudet on mainittu etusivun oikeassa reunassa jo 2012 kun tämä sivusto avattiin.

  • Laitasaaren kylähistoriakirja 3 -julkistaminen 14.5.2022

    Laitasaaren kylähistoria 3 (2022)

    Laitasaaren seurojentalo Rantatie 272, 91510 Rova, lauantai 14.5.2022 klo 13. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

    Laitasaaren kylähistoriakirja 3:n julkistaminen ja jakelu ennakkotilanneille. Kirjat laskutetaan viikolla 18 – tarkista sähköpostisi, myös roskapostilaatikko. 

    Postitettavien kirjojen lähetys jäsenille aloitetaan seuraavalla viikolla. Kirjaa (646 s.) voi ostaa myös paikanpäällä tilaisuudessa (á 40 eur, käteismaksu), myös ei-jäsenet. Saatavilla myös kakkoskirjaa (tilat 27-52).

    Kirjassa on tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot.

    Tilauslomakkeen löydät täältä

    Tervetuloa!

  • Laitasaaren talojen ikuistajia – Aukusti Koivisto

    Viinikka 1924

    Taidemaalari Aukusti Vilhelminpoika Koivisto (s. 11.10.1886 Juva, k. 30.2.1962 Oulu) lienee maalannut eniten tauluja laitasaarelaisista taloista. Kuvassa teos vuodelta 1924 Viinikasta no 8 (klikkaa kuvaa isommaksi). Myös Kähkösestä no 40 lohkotusta Suvelasta ja Ketolasta no 27 hän maalasi – taulujen kuvat ovat nähtävillä tilojen sivuilla. Kaarlo Mertaniemi kertoi että jossakin Oulun museossa pitäisi olla myös teos Tyllin Mylly. Myllyn paikka on tiedossa ja noin 30 vuotta sitten Kaarlo pelasti puolikkaan myllynkivestä Ketolanojan varrelta!

    Taideopinnot Koivisto aloitti Taideteollisuuskeskuskoulussa, joka on nykyisen Taideteollisen korkeakoulun edeltäjä. 1 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulua Koivisto kävi vuosina 1906–1908.

    Aukusti Koivisto meni naimisiin Ida Maria Stoltin (s. 11.2.1888, k. 21.12.1960 Oulu) kanssa toukokuussa 1915. 2 Heille syntyi lapset Lea (s. 1915, k. 2005 Rovaniemi), Pentti (s. 17.5.1917, k. 5.12.1961 Oulu) ja Ritva (s. 16.6.1924, k. 16.10.2001 Oulu). Pentistä tuli myös taidemaalari. Lea oli ammatiltaan varanotaari ja hänen miehensä Aarne Johannes Koponen varatuomari.

    (lisää…)