Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Kahten puolen rajua
karjalazet kazvau.
Igävä on heijän olla
nägemättä rodn’ua 1
Tässä Karjalainen rahvas -laulun sanoissa on totuus ajoista, kun Karjalan sulki rautaesirippu. Meitä karjalaisia kasvoi todellakin kahden puolen rajaa – ja yhä kasvaa. Meni kauan – 1990 -luvulle saakka, ennenkuin karjalaiset pääsivät käymään entisillä kotipaikoillaan rautaesiripun laskeuduttua.
Herastuomari Aappo Kinnusen perhettä ja sukua: takana vas. poika Jaakko Kinnunen (s. 1895) ja vaimonsa Fanni (s. 1901, o.s. Kesäniemi), tytär Aino Kinnunen (s. 1890), tytär Kaisa Lyydia Junno (s. 1881, o.s. Kinnunen), tytär Johanna Karppinen (s. 1886, o.s. Kinnunen), tytär Saimi Kinnunen (s. 1897), tytär Olga Karhu (s. 1884, o.s. Kinnunen) ja puolisonsa taloustirehtööri J.T. Karhu (s. 1879). Keskirivi vas. Seppo Karhu (s. 1921), Aappo Kinnunen (s. 1855) ja nuorin tyttärensä Enni Kinnunen (s. 1916, k. 1929), tytär Maria Kinnunen (s. 1888), tytär Toini Kinnunen (s. 1908). Alh. vas. lapsenlapset Paavo Karppinen (s. 1914), Martti Karppinen (s. 1912), Jouko Karhu (s. 1914), Hilkka Karhu (s. 1917), Salli Karppinen (s. 1917) ja Aino Karppinen (s. 1920). Kinnuset asuivat Hyrkissä, juhlat pidettiin taloustirehtööri-vävyn talossa Karhussa.
Tänään täyttää herastuomari Aappo Kinnunen Muhokselta 70 vuotta. Hän on syntynyt Häikiön tilalla Muhoksella. Isän aikaisen kuoleman takia hajaantui perhe, joten Kinnunen joutui alkamaan elämänuransa tilapäisissä ansioissa. Verrattain nuorena avioliiton solmittuaan osti hän Kinnulan tilan Muhoskylässä ja ryhtyi tilansa hoidon ohella ahkerasti itseopiskeluja harjoittamaan, hankkien siten itselleen etenkin lainopissa huomattavan tietomäärän.
Iisak ja Maria Leskelä ostivat Muhoksen kunnan omistamasta Pienihuovinen no 32 3/8 mtl perintötilasta lohkotilan vuonna 1911. Tila sijaitsi Oulujoen törmällä Kekkolan rajalla ja tuli siihen kuulumaan
…kotipalstana Leskelän ja Arolan torppien tilukset, Ritolan aluspelto, metsäsaaria ja aroja yhteensä noin 8,5 hehtaaria, niittypalstana Ritolan rajan puoli Ristisuota ja metsäpalstan Sanginjoen puoleinen kolmasosa Oisavan palstan Muhoksen ja Ylikiimingin välisen maantien itäpuolella olevasta osasta, kaikki Huovilan kansakoulun johtokunnan vuonna 1910 maalle paaluttamia ja tiluskartalle merkitsemiä rajoja myöten.
Kun syyspimeät kohta alkavat, me blogin kirjoittajat toivoisimme saavamme teiltä lisää aineistoa liittyen kotitaloihinne ja sukuihinne. Etenkin taloista, joista ei ole vielä kirjoitettu (talot ilman tähteä vasemmassa laidassa) tai joiden sisältö on kesken. On aina helpompaa siirtää valmiiksi käsiteltyä materiaalia blogiin, kuin että ruveta itse sitä alusta asti etsimään. Rohkeasti vaan vaikka ruutupaperille – autamme tarvittaessa!
Toivomme myös, että kävisitte katselemassa tunnistamattomia kuvia – kommentit suoraan blogiin tai meidän sähköposteihimme. Tunnistamattomia kuvia on myös talojen gallerioissa.
Valokuvien lähettämiskäytäntö on muuttunut, ks. blogin ohje.
Poikakodin ylikatsastaja Väinö Heimosen albumista löytyi lisää kuvia koskiveneistä. Aiemminhan olen kirjoittanut tunnistuspyynnön eräästä venekuvasta. Se taitaa olla myös näitä samoja kuvia mitä tähän artikkeliin nyt laitan. Ensimmäisessä kuvassa on puinen tornirakennelma sekä laituri. Tämä rakennelma mahdollisesti saattaa olla ollut Pohjolan Poikakodin rannassa, Viertolan ranta -nimiseltä paikalla.