Radio on hyvä olemassa. Siitä kuulee yhtä ja toista ja siitä oppiikin yhtä ja toista. Vallankin toista. Ja kun se on yleisradio, se on meidän kaikkien yhteinen omaisuus. Ei meillä kaikilla kuitenkaan ole sijaa sen nappuloitten vierellä, ja se on hyvä juttu. Ne nappulat väännettäisiin sangen pian oman maun ja maailmankatsomuksen mukaan. Mutta ei ole sekään mukavaa, että muut vääntelevät niitä mielenmäärin sikäli mikäli heitä miellyttää. Se, mikä jotain herttaista hellaa lämmittää, ei ehkä lämmitä meitä muita.
-
Karjalan rahvasta
Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan,
sinun luotasi vei tie kerran tytön ja pojan,
timotei, sinä keinuva heinä. 1Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin.
Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.
-
Urheilijoita ja muita tunnistettavaksi
Klikkaa kuvaa, näet sen isompana kuvateksteineen.
Kosunen no 10 kuva-albumeista on löytynyt monenlaisia aarteita, mm. useita kuvia muhoslaisista urheilijoista. Osa henkilöistä on tunnistamatta, joten pyydämme taas apua lukijoiltamme!
Selaa Kosusen kuva-albumia tämän linkin kautta (tai talosivun yläosassa olevan kuvalinkin kautta).
Siirrän kuvia tarvittaessa eri teema-albumeihin, mutta tunnistamista varten pidän ne nyt vielä toistaiseksi Kosusen galleriassa.
-
Sadonkorjuuta Konnun törmällä
Yleensä viljan leikkaamiseen päästiin elokuun puolivälin jälkeen. Vilja niitettiin viikatteella ja laitettiin seipäille kuivumaan. Jäljet haravoitiin käsiharavalla, eikä yhtään tähkää saanut jäädä peltoon. Ruis sidottiin lyhteille ja laitettiin kuhilaille. Kun viljat olivat kuivuneet muutaman viikon, aloitettiin puintityöt.
-
Sadonkorjuun aikaan
Klikkaa riihenpuintikuvaa – muutama henkilö vielä tunnistamatta. Onko kuva Martti Kesäniemen ottama?
Kokemukseni ja muistoni sadonkorjuusta ovat 1950-60 -luvuilta. Kodin ja pääosin koko kotikylän elinehto oli se, että tehtiin työtä, jotta oli syksyllä satoa, mitä korjata. Nyt sitä vasta ymmärtää, miten suunnitelmallista ja vaativaa oli ottaa leipä maasta, metsästä, navetasta!